Asunnottomien yö 17.10.
Asunnottomia on yhä edelleen. Tässä asunnottomuuden karut luvut:
- Suomessa on 4600 asunnotonta.
- Ulkona, porrashuoneissa ja ensisuojissa nukkuu 740 ihmistä.
- Asunnottomista yli puolet on pääkaupunkiseudulla.
- Asunnottomista liki 70 % on ns. piiloasunnottomia eli he majailevat tilapäisesti läheistensä tai tuttaviensa luona.
- Asunnottomista 1190 on naisia, 850 nuoria (alle 25-vuotiaita), 1096 maahanmuuttajia, 264 perheitä ja pariskuntia,
joissa 275 lasta.
Eli tuo viimeinen kohta on: n. ¼ naisia, n. ¼ maahanmuuttajia ja n. 1/5 nuoria.
Vantaan tapahtuman pääjärjestäjä on Vahti ry ( Vantaan asunnottomien hyvinvoinnin tuki ry ) Vahdin puheenjohtaja Tiina Tuomela ja Vantaan asunnottomien yön puheenjohtaja Vahdin sihteeri Ulla Pyyvaara toteavat asunnottomuuden tilanteesta seuraavaa:
Riski jäädä asunnottomaksi on ollut suurempi pienituloisilla, maahanmuuttajataustaisilla sekä päihde- ja mielenterveysongelmaisilla. Vailla vakinaista asuntoa ry:n (Vva ry:n) asumisneuvonnan kävijöissä on ihmisiä, joita tällaiset uhat eivät ole aiemmin koskettaneet.
Koronaepidemian vaikutukset asunnottomuuteen ovat jo näkyvissä. Olen kohdannut asumisneuvontatilanteissa useita epidemian aikana kriisin kokeneita työssäkäyviä ja yrittäjätaustaisia ihmisiä, jotka ovat ajautuneet asunnottomaksi. Kun ihminen menettää yllättäen työnsä tai yrityksensä ja toimeentulo vaarantuu, vuokranmaksuihin voi tulla pian häiriöitä, ihmiset velkaantuvat, häätömäärät kasvavat ja ihmisiä jää asunnottomiksi.
Pienituloisuus ja palvelujen saatavuuden ongelmat: vuonna 2017 Kelassa toimeentulotukien siirryttyä sosiaalitoimesta Kelaan viivästyneet päätökset saattoivat vaikuttaa etenkin pienituloisten toimeentuloon kansalaisten taloutta heikentäen. Kasaantuneet vaikeudet ajoivat osan ihmisistä taloudelliseen ahdinkoon ja jopa asunnottomaksi.
Yhteiskunnan tarjoamat tukitoimet liian korkeiden asumiskustannusten osalta eivät ole riittävät eivätkä tarpeeksi selkeät. Oikea-aikainen ja selkeä tuki ja palveluiden saatavuus voisi estää useissa tapauksissa asunnottomaksi joutumista.
Asumisneuvonnassa käyvien henkilöiden asunnottomuuteen johtavia syitä; ks. väliinputoajat
- Asunnottomuuden keskeisin juurisyy eli kasvukeskuksissa korkeat vuokrat ja pula kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista.
- Luottotietojen menetys ja riittävän toimeentulotuen Kelasta saaminen ovat olleet suurimpia syitä asunnottomuuteen. Etenkin vuokravelka on tilanne, joka tulisi selvittää yhteistyössä kunnan oikeusavun, ulosoton ja velkaneuvonnan kanssa.
- Liian kallis asunto: Kela-kriteerien mukaan toimeentulotukea saava asiakas voi saada vaivattomammin asumiseensa tukea, mikäli hän asuu kohtuuhintaisessa asunnossa.
- Vaikeus saada kotivakuutusta.
- Päihde- ja mielenterveysongelmaisten ihmisten asunnottomuus juontuu usein tilanteista, joissa heillä on vaikea sitoutua sovittuihin tapaamisiin, kun elämänhallinta on hukassa. Takana saattaa olla velkaantumista, epäonnistuneita muuttoja, epäselvyyksiä esimerkiksi Kelasta saatujen asumistukien ohjaamisesta suoraan vuokranantajalle. Asunnottomuus voi olla niin sanotusti ”viimeinen niitti” riittävien ja tarpeita vastaavien palvelujen saamiseksi.
- Sisäilma- asunnottomat: Ryhmä, joka on helpompi leimata kuin heitä auttaa. Edes tuotemerkkinä luottamusta herättävä Ekotalo, voi olla sisäilmaltaan jopa myrkyllinen.
- Asunnottomaksi ajautuneet, matalapalkkaisille aloille sijoittuneet, esimerkiksi koulutetut hoitajat ja sosiaalialan ammattilaiset, joiden tulot eivät riitä asumiskustannusten kattamiseen jne.
Kohtuuhintaisen asunnon määritelmä on ristiriitainen verrattuna vallitseviin asuntomarkkinoihin. Noin viisi prosenttia Vailla vakinaista asuntoa ry:n asumisneuvonnasta käyneistä hoitoalan työntekijöistä ja erilaisista pätkätyöläisistä päätyy asunnottomiksi esimerkiksi avio- tai avoerotilanteissa tai jonkun muun elämää kohdanneen kriisin jälkeen. Heillä saattaa olla lapsi tai useampi alaikäinen huollettavana. Kela kehottaa muuttamaan edullisempaan vuokra-asuntoon toimeentulotuen jatkumiseksi. Palkkasaatavat vaihtelevat ja tulot ovat liian pienet nykyiseen vuokraan nähden.
Ihmisten ponnistelut ja useat yritykset takaisin yhteiskuntaan uuvuttavat ja jopa lamauttavat. Loppuun palaminen ja useita vaikeita vaiheita läpikäyneen ihmisen asunnottomuus eivät ole otsikoissa uutisoitavia tapauksia.
Syitä asunnottomuuteen on monia mm. luottotietojen menetys, vuokravelat, vaikeus saada kotivakuutusta, liian kallis asunto. Päihde- ja mielenterveysongelmat heikentävät elämän hallintaa ja siten johtavat usein asunnottomuuteen.
Korona –epidemia on lisännyt ruoka-avun tarvetta ja asunnottomuutta. Neuvontaan on hakeutunut erityisesti yrittäjätaustaisia ihmisiä, joista osa on ollut pakotettu jättämään toiminimensä asiakasvirran katketessa.
Keskivuokra pääkaupunkiseudun korkotuetuissa, yleishyödyllisissä, sosiaalisin perustein myönnettävissä kohteissa on noin 15 euroa neliötä kohden kuukaudessa. Täten 45 neliön asunnosta vuokraa maksetaan 675 euroa kuukaudessa, lisänä vielä vesimaksut ja sähkö. Helsinki kuuluu asumistukia myönnettäessä korvausluokkaan I, jolloin asumismenoina voidaan hyväksyä yksinasuvalle 520 euroa. Espoo, Kauniainen ja Vantaa kuuluvat korvausluokkaan II, jolloin vastaava taso on 503 euroa. Toimeentulotukiasiakas voi saada kuukausittain haettavaa täydentävää toimeentulotukea, siten että asumismenoiksi voidaan hyväksyä 690 euroa.
Entäpä kun neliöitä on enemmän? Tai kuten useimmiten vuokrat ovat edellä mainittua selvästi korkeammat? Täten useat, myös työssäkäyvät, elävät köyhyysrajan alapuolella.
Vahti ry (Vantaan Asunnottomien Hyvinvoinnin tuki ry) suosittaa ratkaisukeskeisen asumisneuvonnan lisäämistä. Neuvontaa tulee suunnata paitsi nuorille ensimmäistä asuntoa etsiville, myös heille, jotka ovat jääneet asunnottomiksi. Lisäksi korkotuettuja asuntoja tulee lisätä ja niiden hintakehitystä seurata.
Ulla Pyyvaara, VVA ry asumisneuvoja, Vahti ry sihteeri ja Vantaan asunnottomien yön puheenjohtaja
Tiina Tuomela, erikoislääkäri, Vahti ry puheenjohtaja
LÄHDE: Asumisen rahoitus -ja kehittämiskeskus ARA-vuokra-asuntojen vuokrat alueittain, 4. neljännes 2019/ pääkaupunkiseutu. Sisältää koosteen asunnottomuustilanteesta pääkaupunkiseudulla ja suomessa.
Lue lisää asunnottomien yön tapahtumista:
Vantaan asunnottomien yö -2020
Tapahtuman yleistiedot
Tapahtuman nimi: Asunnottomien yö, Vantaa 2020 Teema: Oma koti hurjan kallis
Tapahtuman ajankohta: 17.10.2020 klo 17-22.
Tapahtumapaikka: Tikkurilan uusi tori, Kaupungintalon edusta (saatu lupa kaupungin talolta) ja Tori alue. Ei kuitenkaan alueet liikkeiden edustalla.
Tapahtuman järjestäjä: Vastuullisen järjestäjän nimi, Y-tunnus ja yhteystiedot: Vantaan asunnottomien hyvinvoinnin tuki ry (Vahti ry).
Tapahtuman järjestäjän yhteyshenkilö: Ulla Pyyvaara, 050 4430102 ja 050 500 3441
Tapahtuman turvallisuudesta vastaava: Marko Hakkarainen, 0452296838 TU/2018/7924
Tapahtuman ensiapu vastaava/paneeli: Tiina Tuomela, 0505444634
Tapahtuman turvallisuushenkilöstö: 2 järjestyksen valvojaa kiertävät tapahtuma-alueella. Lisäksi tapahtumassa on kaksi (2) kortillista järjestyksen valvojaa (järjestyksen valvojien tiedot ilmoitetaan Velmun Vantaan elävän musiikin yhdistys) toimesta lupatoimistolle viikolla 41.
Kohderyhmä: Aikuiset: Tapahtuman kohderyhmä on asunnottomat, asunnottomuutta kokeneet, asunnottomuuskentällä toimivat järjestöt, julkisen sekä yksityisen sektorin edustajat, päätöksentekijät ja opiskelijat.
Tapahtuman kuvaus: Asunnottomien yö on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan mielenilmaus, joka järjestetään usealla paikkakunnalla vuosittain YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä 17.10. Tapahtuman ohjelma alkaa klo 17 ja päättyy klo 22. Tämän vuoden asunnottomien teemana on ”HURJAN KALLIS ASUNTO”. Pääjärjestäjänä on Vantaan asunnottomien hyvinvoinnin tuki (Vahti ry). Tapahtumaa rahoittaa Vantaan kaupungin yleisjaosto. Burgereita jakamassa Burger King, Mannerheimintie. Burgerit kootaan Tikkurilan Burger Kingin tiloissa.
Tapahtuman avaajaksi on kutsuttu apulaiskaupunginjohtaja Timo Aronkytö. Paneelissa joukko poliitikkoja vastaamassa mm. kokemusasiantuntijoiden kysymyksiin, jotka Vahti ry puheenjohtaja Tiina Tuomela esittää. Akustiikasta vastaa Vantaan elävän musiikin yhdistys Tommi Ouvinen VELMU RY ja artistit paikalle luotsaa Tommi Suoknuuti Punainen Risti: Nuorten turvatalon kotipolkuhanke.
Keskeisiä järjestäjiä ovat mm. Laurea Ammattikorkeakoulu, Tikkurila, Vantaan kaupunki: Yhteinen pöytä ja Koisorannan palvelukeskus, Vantaan A-kilta ry, Vantaan mielenterveysyhdistys Hyvät tuulet ry, Sininauhasäätiö, Punainen risti: Nuorten turvatalo, Velmu ry ja vapaaehtoiset
Tapahtumassa on paneeli, musiikkiesityksiä, puheita ja vaatejakoa, Asunnottomien yön tulet, hygieniatarvikkeiden jakoa, järjestöjen ja kaupungin toiminnan esittelyä, asumisneuvontaa, terveysneuvontaa, onnenpyörä palkintoineen jne.
Arvio henkilömäärästä: tapahtumaan odotetaan osallistuvan noin 300-500 kävijää. Samanaikaisesti tapahtuma-alueella odotetaan kerrallaan noin 50 henkilöä.
