Kommunistit julkaisivat ohjelmansa kevään kuntavaaleihin

Kommunistit vierailevat säännöllisesti Hakaniemen markkinoilla Helsingissä.

Suomen kommunistinen puolue (SKP) julkaisi tänään kuntavaaliohjelmansa ja sen mukana myös tunnuksen kevään vaaleissa. Samana päivänä järjestettiin etänä tiedotustilaisuus, jossa kommunistit esittelivät vaalien kärkiteemoja. SKP:n tunnus vuoden 2021 kuntavaaleissa on ”Hävittäjämiljardit kuntapalveluihin”.

– Suomen kommunistisen puolueen kuntavaaliohjelmassa korostuvat vuonna 2021 konkreettiset ja äärimmäisen tärkeät vaatimukset ihmisten hyvinvoinnin rakentamiseksi. Kunnilta on jo vuosikymmeniä leikattu varoja samaan aikaan, kun porvareille ja hyvätuloisille on annettu verohelpotuksia ja yrityksille jaettu tukia. Mikäli kuntien mahdollisuudet parantaa ihmisten hyvinvointia otettaisiin kokonaisuudessaan käyttöön, saisimme lisää työpaikkoja, hyvinvointia ja varmuuden siitä, että ongelmiin löydetään ratkaisuja, todetaan SKP:n kuntavaaliohjelman alkupäässä.

Hävittäjämiljardit kuntapalveluihin

SKP teki loppuvuonna 2020 sen, mitä moni piti korona-aikana mahdottomana: keräsi 5000 kannattajakorttia turuilla ja toreilla. Uudelleen rekisteröitynä SKP lähtee kevään kuntavaaleihin, jossa tavoitteena on jatkaa positiivisten tapahtumien merkeissä ja ottaa paikkoja valtuustoissa kautta maan.

Tiedotustilaisuudessa 3. helmikuuta verkon yli puhuivat puolueen puheenjohtaja JP (Juha-Pekka) Väisänen, pääsihteeri Tiina Sandberg ja jyväskyläläinen kuntavaaliehdokas Riitta Tynjä. Zoom-tilaisuuden luotsasi Tiedonantajan päätoimittaja Petra Packalén.

– Kommunistien kuntavaaliohjelma on hyvin laaja ja se koskettaa monenlaisia ihmisryhmiä. Lisäksi siellä esitetään konkreettisia keinoja palvelujen kustannusten kattamiseksi. Meidän kuntavaalitunnus ”Hävittäjämiljardit kuntapalveluihin” on jo itsessään konkreettinen esimerkki siitä, mihin kommunistit eivät halua tuhlata rahaa yhteiskunnassamme, kertoo Packalén ohjelmasta ja tunnuksesta yleisesti.

JP (Juha-Pekka) Väisäsen mielestä kuntien on mahdollista vahvistaa huomattavasti rooliaan työllistäjinä, tuottamalla itse mahdollisimman iso osa palveluista.

– Lisätyöpaikkoja täytyy luoda kuntiin. Töissä kunnilla ja kaupungeissa tarkoittaa sitä, että me ollaan töissä ihan omassa, kaikkien kuntalaista yhdessä omistamassa. Sellaisessa, missä päätetään yhdessä, jossa tehdään reiluja toimintatapoja ja jossa niitä myös noudatetaan, sanoi Väisänen tiedotustilaisuudessa.

– Paras tapa kunnille hoitaa työllisyyttään on järjestää suurin osa palveluistaan itse, työllistäen näin kuntalaisia ja vahvistaen paikallistaloutta, Väisänen jatkoi.

Vanhuspalvelut kuntoon

Riitta Tynjän mielestä vanhusten kotihoitoon tulee laatia hoitajamitoitus ja laadukasta, ympärivuorokautista hoitoa tarjoavia paikkoja tarvitaan tuntuvasti lisää.

– Suomi on pohjoismaisessa vertailussa ikävä kyllä häntäpäässä, kun katsotaan esimerkiksi vanhuspalveluihin käytettävien menojen osuutta BTK:sta, tai vanhuspalvelujen työntekijöiden määrää. Sen sijaan työntekijöiden työpaine on tutkimusten mukaan pohjoismaiden korkein, latasi Tynjä vanhuspalvelujen tilanteesta.

Demokratia kunniaan

Tiina Sandbergin mielestä asukkailla on halua ja tietoa vaikuttaa oman asuinalueensa ja kotikuntansa asioihin.

– Mahdollisuuksia siihen tulee lisätä sen sijaan, että keskitetään päätösvaltaa pormestarimallilla, sote-maakunnissa tai esimerkiksi kaavoituksessa, sanoi Sandberg.

– SKP hakee näissä vaaleissa paikkoja kunnissa. Ei siksi, että se on parlamentaarisen puolueen oletettu velvollisuus, eikä siksi että saisimme nostettua valtaan yksilöitä. Me haluamme, että asukkaiden itsehallinto sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet toteutuvat kunnan toiminnassa ja että kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Suomen kuntalaki lähtee jo tästä ajatuksesta. Otetaan se täysimittaisesti käyttöön, vaati Sandberg.
 

Kommunistien kuntavaaliohjelma on luettavissa osoitteessa www.skp.fi/kuntavaaliohjelma2021

Videotallenne julkistamistilaisuudesta on katsottavissa puolueen tubekanalla osoitteessa https://youtu.be/1uR5wJVSBPI

Työaikaseminaari tulossa

Lyhyempi työaika – Helsinki-seminaari 6. – 7.2.2021 Zoomissa.

Työaikaseminaarin julisteet näkyville Tikkuraitille.

Kohti kuuden tunnin työpäivää

by erkki • tammikuu 15, 2021

Keskustelu työajan lyhentämisestä koko Euroopassa tihenee. SKP:n yksi keskeisistä aloitteista ja vaatimuksista on siirtyminen kuuden tunnin työaikaan ansiotasoa alentamatta.

Työ ja sen tulokset on jaettava uudella tavalla. Kaikille työtä ja kaikille toimeentulo työstä.

Asiaa pohditaan 6. – 7.2.2021 LYHYEMPI TYÖAIKA – HELSINKI-SEMINAARISSA

Koronatilanteen vuoksi Helsinki-seminaari toteutetaan Zoom-alustalla.

Alustajia ja panelisteja sekä kotimaasta että Euroopasta.

Ohjelmassa avataan työaikakysymystä alustuksin ja paneelikeskusteluissa. Linkki seminaarin Facebook-sivulle.

Kapitalismin musta todellisuus – opintokerho alkaa 3.12.2020

Lähes koko maailmaa hallitsevan kapitalistisen talousjärjestelmän tuhoisuudesta on selviä merkkejä. Kapitalistinen tuotantotapa uhkaa koko planeettaa ja kaiken kaupallistamisen myötä usein myös periaatteet ovat nimellisiä ja niistä tulee bisnestä.  

SKP:n Uudenmaan piirijärjestön ja DSL:n opintokeskuksen opintokerhossa valmistellaan kapitalismin mustan historian ja todellisuuden julki tuovaa näyttelyä sekä kootaan näyttelyyn materiaaleja. Opparin ja näyttelyn punaisena lankana on se fakta, että emme voi vain seurata tuhoja vaan meidän on hylättävä kapitalismi. 

Oppari kokoontuu ensimmäisen kerran 3.12. klo 17 Skypellä ja siitä eteenpäin sovittuina päivinä. Linkki Skypeen: https://join.skype.com/cKPUuc4xuogY

Asunnottomien yö 17.10.

Asunnottomia on yhä edelleen. Tässä asunnottomuuden karut luvut:

  • Suomessa on 4600 asunnotonta.
  • Ulkona, porrashuoneissa ja ensisuojissa nukkuu 740 ihmistä.
  • Asunnottomista yli puolet on pääkaupunkiseudulla.
  • Asunnottomista liki 70 % on ns. piiloasunnottomia eli he majailevat tilapäisesti läheistensä tai tuttaviensa luona.
  • Asunnottomista 1190 on naisia, 850 nuoria (alle 25-vuotiaita), 1096 maahanmuuttajia, 264 perheitä ja pariskuntia,
    joissa 275 lasta.

Eli tuo viimeinen kohta on: n. ¼ naisia, n. ¼ maahanmuuttajia ja n. 1/5 nuoria.

Asunnottomien yön tapahtuma vantaalla uudella torilla Tikkurilassa klo 17-22.

Vantaan tapahtuman pääjärjestäjä on Vahti ry ( Vantaan asunnottomien hyvinvoinnin tuki ry ) Vahdin puheenjohtaja Tiina Tuomela ja Vantaan asunnottomien yön puheenjohtaja Vahdin sihteeri Ulla Pyyvaara toteavat asunnottomuuden tilanteesta seuraavaa:

Riski jäädä asunnottomaksi on ollut suurempi pienituloisilla, maahanmuuttajataustaisilla sekä päihde- ja mielenterveysongelmaisilla. Vailla vakinaista asuntoa ry:n (Vva ry:n) asumisneuvonnan kävijöissä on ihmisiä, joita tällaiset uhat eivät ole aiemmin koskettaneet.

Koronaepidemian vaikutukset asunnottomuuteen ovat jo näkyvissä. Olen kohdannut asumisneuvontatilanteissa useita epidemian aikana kriisin kokeneita työssäkäyviä ja yrittäjätaustaisia ihmisiä, jotka ovat ajautuneet asunnottomaksi. Kun ihminen menettää yllättäen työnsä tai yrityksensä ja toimeentulo vaarantuu, vuokranmaksuihin voi tulla pian häiriöitä, ihmiset velkaantuvat, häätömäärät kasvavat ja ihmisiä jää asunnottomiksi.

Pienituloisuus ja palvelujen saatavuuden ongelmat: vuonna 2017 Kelassa toimeentulotukien siirryttyä sosiaalitoimesta Kelaan viivästyneet päätökset saattoivat vaikuttaa etenkin pienituloisten toimeentuloon kansalaisten taloutta heikentäen. Kasaantuneet vaikeudet ajoivat osan ihmisistä taloudelliseen ahdinkoon ja jopa asunnottomaksi.

Yhteiskunnan tarjoamat tukitoimet liian korkeiden asumiskustannusten osalta eivät ole riittävät eivätkä tarpeeksi selkeät. Oikea-aikainen ja selkeä tuki ja palveluiden saatavuus voisi estää useissa tapauksissa asunnottomaksi joutumista.

Asumisneuvonnassa käyvien henkilöiden asunnottomuuteen johtavia syitä; ks. väliinputoajat

  • Asunnottomuuden keskeisin juurisyy eli kasvukeskuksissa korkeat vuokrat ja pula kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista.
  • Luottotietojen menetys ja riittävän toimeentulotuen Kelasta saaminen ovat olleet suurimpia syitä asunnottomuuteen. Etenkin vuokravelka on tilanne, joka tulisi selvittää yhteistyössä kunnan oikeusavun, ulosoton ja velkaneuvonnan kanssa.
  • Liian kallis asunto: Kela-kriteerien mukaan toimeentulotukea saava asiakas voi saada vaivattomammin asumiseensa tukea, mikäli hän asuu kohtuuhintaisessa asunnossa.
  • Vaikeus saada kotivakuutusta.
  • Päihde- ja mielenterveysongelmaisten ihmisten asunnottomuus juontuu usein tilanteista, joissa heillä on vaikea sitoutua sovittuihin tapaamisiin, kun elämänhallinta on hukassa. Takana saattaa olla velkaantumista, epäonnistuneita muuttoja, epäselvyyksiä esimerkiksi Kelasta saatujen asumistukien ohjaamisesta suoraan vuokranantajalle. Asunnottomuus voi olla niin sanotusti ”viimeinen niitti” riittävien ja tarpeita vastaavien palvelujen saamiseksi.
  • Sisäilma- asunnottomat: Ryhmä, joka on helpompi leimata kuin heitä auttaa. Edes tuotemerkkinä luottamusta herättävä Ekotalo, voi olla sisäilmaltaan jopa myrkyllinen.
  • Asunnottomaksi ajautuneet, matalapalkkaisille aloille sijoittuneet, esimerkiksi koulutetut hoitajat ja sosiaalialan ammattilaiset, joiden tulot eivät riitä asumiskustannusten kattamiseen jne.

Kohtuuhintaisen asunnon määritelmä on ristiriitainen verrattuna vallitseviin asuntomarkkinoihin. Noin viisi prosenttia Vailla vakinaista asuntoa ry:n asumisneuvonnasta käyneistä hoitoalan työntekijöistä ja erilaisista pätkätyöläisistä päätyy asunnottomiksi esimerkiksi avio- tai avoerotilanteissa tai jonkun muun elämää kohdanneen kriisin jälkeen. Heillä saattaa olla lapsi tai useampi alaikäinen huollettavana. Kela kehottaa muuttamaan edullisempaan vuokra-asuntoon toimeentulotuen jatkumiseksi. Palkkasaatavat vaihtelevat ja tulot ovat liian pienet nykyiseen vuokraan nähden.

Ihmisten ponnistelut ja useat yritykset takaisin yhteiskuntaan uuvuttavat ja jopa lamauttavat. Loppuun palaminen ja useita vaikeita vaiheita läpikäyneen ihmisen asunnottomuus eivät ole otsikoissa uutisoitavia tapauksia.

Syitä asunnottomuuteen on monia mm. luottotietojen menetys, vuokravelat, vaikeus saada kotivakuutusta, liian kallis asunto. Päihde- ja mielenterveysongelmat heikentävät elämän hallintaa ja siten johtavat usein asunnottomuuteen.

Korona –epidemia on lisännyt ruoka-avun tarvetta ja asunnottomuutta. Neuvontaan on hakeutunut erityisesti yrittäjätaustaisia ihmisiä, joista osa on ollut pakotettu jättämään toiminimensä asiakasvirran katketessa.

Keskivuokra pääkaupunkiseudun korkotuetuissa, yleishyödyllisissä, sosiaalisin perustein myönnettävissä kohteissa on noin 15 euroa neliötä kohden kuukaudessa. Täten 45 neliön asunnosta vuokraa maksetaan 675 euroa kuukaudessa, lisänä vielä vesimaksut ja sähkö. Helsinki kuuluu asumistukia myönnettäessä korvausluokkaan I, jolloin asumismenoina voidaan hyväksyä yksinasuvalle 520 euroa. Espoo, Kauniainen ja Vantaa kuuluvat korvausluokkaan II, jolloin vastaava taso on 503 euroa. Toimeentulotukiasiakas voi saada kuukausittain haettavaa täydentävää toimeentulotukea, siten että asumismenoiksi voidaan hyväksyä 690 euroa. 

Entäpä kun neliöitä on enemmän? Tai kuten useimmiten vuokrat ovat edellä mainittua selvästi korkeammat? Täten useat, myös työssäkäyvät, elävät köyhyysrajan alapuolella.

Vahti ry (Vantaan Asunnottomien Hyvinvoinnin tuki ry) suosittaa ratkaisukeskeisen asumisneuvonnan lisäämistä. Neuvontaa tulee suunnata paitsi nuorille ensimmäistä asuntoa etsiville, myös heille, jotka ovat jääneet asunnottomiksi. Lisäksi korkotuettuja asuntoja tulee lisätä ja niiden hintakehitystä seurata.

Ulla Pyyvaara, VVA ry asumisneuvoja, Vahti ry sihteeri ja Vantaan asunnottomien yön puheenjohtaja

Tiina Tuomela, erikoislääkäri, Vahti ry puheenjohtaja

LÄHDE: Asumisen rahoitus -ja kehittämiskeskus ARA-vuokra-asuntojen vuokrat alueittain, 4. neljännes 2019/ pääkaupunkiseutu. Sisältää koosteen asunnottomuustilanteesta pääkaupunkiseudulla ja suomessa.

Lue lisää asunnottomien yön tapahtumista:

www.asunnottomienyo.fi

Vantaan asunnottomien yö -2020

Tapahtuman yleistiedot

Tapahtuman nimi: Asunnottomien yö, Vantaa 2020 Teema: Oma koti hurjan kallis

Tapahtuman ajankohta: 17.10.2020 klo 17-22.

Tapahtumapaikka: Tikkurilan uusi tori, Kaupungintalon edusta (saatu lupa kaupungin talolta) ja Tori alue. Ei kuitenkaan alueet liikkeiden edustalla.

Tapahtuman järjestäjä: Vastuullisen järjestäjän nimi, Y-tunnus ja yhteystiedot: Vantaan asunnottomien hyvinvoinnin tuki ry (Vahti ry).

Tapahtuman järjestäjän yhteyshenkilö: Ulla Pyyvaara, 050 4430102 ja 050 500 3441

Tapahtuman turvallisuudesta vastaava: Marko Hakkarainen, 0452296838 TU/2018/7924

Tapahtuman ensiapu vastaava/paneeli: Tiina Tuomela, 0505444634

Tapahtuman turvallisuushenkilöstö: 2 järjestyksen valvojaa kiertävät tapahtuma-alueella. Lisäksi tapahtumassa on kaksi (2) kortillista järjestyksen valvojaa (järjestyksen valvojien tiedot ilmoitetaan Velmun Vantaan elävän musiikin yhdistys) toimesta lupatoimistolle viikolla 41.

Kohderyhmä: Aikuiset: Tapahtuman kohderyhmä on asunnottomat, asunnottomuutta kokeneet, asunnottomuuskentällä toimivat järjestöt, julkisen sekä yksityisen sektorin edustajat, päätöksentekijät ja opiskelijat.

Tapahtuman kuvaus: Asunnottomien yö on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan mielenilmaus, joka järjestetään usealla paikkakunnalla vuosittain YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä 17.10. Tapahtuman ohjelma alkaa klo 17 ja päättyy klo 22. Tämän vuoden asunnottomien teemana on ”HURJAN KALLIS ASUNTO”. Pääjärjestäjänä on Vantaan asunnottomien hyvinvoinnin tuki (Vahti ry). Tapahtumaa rahoittaa Vantaan kaupungin yleisjaosto. Burgereita jakamassa Burger King, Mannerheimintie. Burgerit kootaan Tikkurilan Burger Kingin tiloissa.

Tapahtuman avaajaksi on kutsuttu apulaiskaupunginjohtaja Timo Aronkytö. Paneelissa joukko poliitikkoja vastaamassa mm. kokemusasiantuntijoiden kysymyksiin, jotka Vahti ry puheenjohtaja Tiina Tuomela esittää. Akustiikasta vastaa Vantaan elävän musiikin yhdistys Tommi Ouvinen VELMU RY ja artistit paikalle luotsaa Tommi Suoknuuti Punainen Risti: Nuorten turvatalon kotipolkuhanke.

Keskeisiä järjestäjiä ovat mm. Laurea Ammattikorkeakoulu, Tikkurila, Vantaan kaupunki: Yhteinen pöytä ja Koisorannan palvelukeskus, Vantaan A-kilta ry, Vantaan mielenterveysyhdistys Hyvät tuulet ry, Sininauhasäätiö, Punainen risti: Nuorten turvatalo, Velmu ry ja vapaaehtoiset

Tapahtumassa on paneeli, musiikkiesityksiä, puheita ja vaatejakoa, Asunnottomien yön tulet, hygieniatarvikkeiden jakoa, järjestöjen ja kaupungin toiminnan esittelyä, asumisneuvontaa, terveysneuvontaa, onnenpyörä palkintoineen jne.

Arvio henkilömäärästä: tapahtumaan odotetaan osallistuvan noin 300-500 kävijää. Samanaikaisesti tapahtuma-alueella odotetaan kerrallaan noin 50 henkilöä.