SKP:n Uudenmaan piirijärjestö: Maksuton perusterveydenhoito tuo tasa-arvoa

 

Maksuton perusterveydenhuolto tuo tasa-arvoa

 

Terveydenhuollon perusperiaate on, että kaikkien pitäisi saada yhtä paljon ja yhtä laadukkaita terveyspalveluja. Nyky-Suomessa erituloiset ihmiset saavat kuitenkin hyvin erilaisia terveyspalveluja. Terveydenhuollon kasvava epätasa-arvo heijastelee yhteiskunnan yleistä eriarvoistumista.

Suomalaiseen terveydenhuoltojärjestelmään kuuluu kunnallinen perusterveydenhuolto, julkinen erikoissairaanhoito, työterveydenhuolto ja yksityinen terveysbisnes. Julkisen terveydenhuollon määrärahojen leikkaukset ovat johtaneet palvelujen heikentämiseen. Ne ihmiset, joilla ei ole varaa kalliisiin yksityispalveluihin, eivät saa kunnollisia terveyspalveluja. Tämä on johtanut siihen, että pienituloisten elinajan odote on 12,5 vuotta pienempi kuin varakkailla.

SKP:n Uudenmaan piirikomitea vaatii, että jokaiselle turvataan tasavertainen oikeus terveyspalveluihin. Perusterveydenhuollon on oltava maksutonta. Julkisen terveydenhuollon resursseja on lisättävä ja lopetettava lakisääteisten terveyspalvelujen yksityistäminen. Kuntien on ryhdyttävä aktiivisesti kehittämään kunnallista työterveydenhuoltoa ja ennaltaehkäisevää terveydenhultoa.

Kuntien perusterveydenhuollon ja sairaanhoitopiirien resursseja on lisättävä sen sijaan että niitä viedään pois luomalla kestämättömiä jättikuntia. Hallituksen esittämä sosiaali- ja terveyspalvelujen keskittäminen 25-37 sote-alueeseen on hylättävä ja palattava kehittämään julkista terveydenhuoltoa ensisijassa kuntien ja sairaanhoitopiirien toimintana. Kunnissa tulee tehdä toimintaohjelma väestöryhmien välisten terveyserojen vähentämiseksi.

SKP:n Uudenmaan piirikomitea
7.6.2012

SKP:n Vantaan kaupunkijärjestö terveysasemista

SKP torjuu Kokoomuksen linjan Vantaan terveyspalveluissa

Vantaan virkamiesjohto ei halua ottaa huomioon 30 000 vantaalaisen vaatimusta nykyisten kahdeksan terveysaseman säilyttämisestä ja terveyspalvelujen kehittämisestä asukkaiden tarpeita vastaavasti. Sosiaali- ja terveyslautakunnalle tehdyssä virkamiesryhmän esityksessä yksi terveysasema lakkautetaan, toinen yksityistetään ja suurin osa asemista näivetetään ”terveyskioskeiksi”, joilta ei saa terveyspalveluja lainsäädännön edellyttämässä tarkoituksessa. Tähtäimenä on Vantaan terveyspalvelujen keskittäminen pelkästään kolmeen yksikköön ja palvelujen laajamittainen yksityistäminen.

SKP:n Vantaan kaupunkijärjestö antaa varauksettoman tukensa kansanliikkeen perustelluille vaatimuksille ja tuomitsee Kokoomusvetoisen virkamiesryhmän hankkeet, joilla pyritään estämään kuntalaisten vaikuttaminen päätöksentekoon. Virkamiestyöryhmän esitys on sosiaali- ja terveyslautakunnassa hylättävä ja palautettava se uudelleen valmisteluun, jossa otetaan lähtökohdaksi kuntalaisten  ilmaisema mielipide.

SKP:n kaupunkijärjestö torjuu jyrkästi Kokoomuksen projektin, jolla pyritään siirtämään päätöksenteko vaaleilla valittujen päättäjien ulottumattomiin liikelaitoistamalla ja yksityistämällä kunnallisia toimintoja. Liikesalaisuuden piirissä tapahtuva toiminta sulkee täydellisesti pois kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet heitä koskevissa asioissa. On nähtävissä myös selkeitä pyrkimyksiä tahallaan heikentää julkista palveluverkkoa ja siten luoda ulkoistetuille ja yksityisille toimijoille markkinoita. Lääkäripulan ylläpitäminen on eräs esimerkki tällaisesta toiminnasta.

SKP:n Vantaa kaupunkijärjestö

Tuloksia Kööpenhaminan ilmastokokouksesta

SKP:n keskuskomitea 1.11.09:

Kööpenhaminasta saatava sitova ja oikeudenmukainen ilmastosopimus


Kööpenhaminan ilmastokokouksen tulos uhkaa jäädä vain löysäksi puitesopimukseksi. Pääsyy tähän on vauraiden teollisuusmaiden hallitusten haluttomuus vähentää riittävästi omia päästöjään. Ne eivät halua sitoutua tukemaan riittävästi kehitysmaiden siirtymistä kestävään energiatalouteen.

Jotta ilmastonmuutos ei johda katastrofaalisiin seurauksiin, tulee maailman keskilämpötilan nousu rajoittaa enintään kahteen asteeseen. Tämä edellyttää nopeita päästövähennyksiä. Päästöt pitää kääntää laskuun viimeistään vuoteen 2015 mennessä. Vuoteen 2050 mennessä ilmastopäästöjä pitää leikata 80 – 95 % vuoden 1990 tasosta.

Ilmastonmuutoksen uhkien torjuminen ja ekologisesti kestävälle tielle siirtyminen vaatii taloudellisen kehityksen mallin radikaalia muutosta, jatkuvan määrällisen kasvun ja kapitalistisen tuotantotavan hylkäämistä.

Sotilasmenoista rahaa ilmastonsuojeluun

Päästöjen vähentämiseen tarvittava teknologia on olemassa. Mitä aikaisemmin toimiin ryhdytään, sitä alhaisemmat ovat kustannukset. Kehitysmaiden päästövähennysten ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen kustannusten on arvioitu olevan runsaat 100 miljardia euroa vuosittain vuoteen 2020 asti. Summa on alle viidennes USA:n sotilasbudjetista ja kymmenesosa maailman sotilasmenoista. Sodat ja asevarustelu ovat myös valtavia ilmastopäästöjen aiheuttajia.

SKP esittää:
– Asevarustelun supistaminen nostetaan keskeiseksi keinoksi kattaa ilmastokustannukset. ”Miekat auroiksi” on hyvä kehotus tänäänkin;
– Teollisuusmaat, mukaan lukien EU-maat, sitoutuvat Kioton jatkosopimuksella vähentämään ilmastopäästöjään vuoden 1990 tasosta 40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja 80–95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä;
– Teollisuusmaat sitoutuvat rahoittamaan vuosittain vähintään 100 miljardilla eurolla kehitysmaiden puhdasta energiateknologiaa ja ilmastonmuutokseen sopeutumista YK:n puitteissa vuoteen 2020 asti.

Suomeen tarvitaan ilmastolaki

Suomen hallitus julkisti lokakuussa tulevaisuusselonteon ilmasto- ja energiapolitiikasta. Selonteossa on asetettu tavoitteeksi vähentää ilmastopäästöjä vähintään 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasosta. Samaan aikaan Ruotsin hallitus on asettanut tavoitteen olla hiilineutraali vuoteen 2050 ja Norja vuoteen 2030 mennessä, eli päästä siihen, että päästöjä syntyy hyvin vähän ja nekin kompensoidaan toteuttamalla päästövähennyksiä muualla.

Vähintään 80 prosentin päästövähennys on kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n teollisuusmaille asettaman tavoitteen (80–95 %:n vähennys) alapäästä. Hallituksen selonteossa ei ole asetettu mitään välitavoitteita. Hallitus pyrkii tapansa mukaan siirtämään toimenpiteitä niin kauan kuin mahdollista ja selviämään päästötavoitteista mahdollisimman vähällä. Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta ratkaisevat päätökset tehdään kuitenkin seuraavan 10 vuoden aikana. On hämmästyttävää, että vihreätkin on tyytynyt tulevaisuusselontekoon josta puuttuu kunnianhimoinen tavoite ja konkreettiset toimet ilmastopäästöjen vähentämiseksi.

Energiapolitiikan menot valtion talousarviossa ovat vain noin 60 miljoonaa euroa. Arviot uuden ilmastosopimuksen kokonaiskustannuksista Suomelle vaihtelevat 100–500 miljoonan euron välillä vuodessa. Tätä voi verrata esimerkiksi Suomen sotilaallisen maanpuolustuksen kustannuksiin, jotka ovat 2230 miljoonaa euroa vuonna 2009, tai hallituksen työnantajille antamiin miljardiluokan vero- ja maksuhelpotuksiin.

SKP esittää;
– EU-maiden hännänhuippuna ja jarrumiehenä olemisen sijasta eduskunta asettaa Suomen tavoitteeksi olla vuonna 2050 hiilineutraali;
– Eduskunta säätää ilmastolain viiden prosentin vuotuisista päästövähennyksistä vuodesta 2010 alkaen. Tämä johtaa 38 prosentin päästövähennykseen vuoteen 2020 mennessä;
– Ilmastolain toteuttamiseen liitetään konkreettinen energiatalouden rakennemuutoksen ohjelma.
– Suomen sotilaallisen maanpuolustuksen määrärahoista siirretään välittömästi ainakin 10 % energiatalouden rakennemuutoksen ohjelman rahoittamiseen.

Ydinvoima ei ole ratkaisu energiatalouden rakennemuutokseen

Energiateollisuus ja valtapuolueet ovat valehdelleet suomalaisille ydinvoiman tarpeesta ja sen kustannuksista. Ydinvoimalan rakentamisen kustannukset ja turvallisuusongelmat ovat paljastuneet paljon ennakoitua suuremmiksi. Samalla ydinvoimahankkeet vievät rahoitusta ja mahdollisuuksia energiatalouden rakennemuutokselta kohti kestävää, työllistävää, paikallista ja uusiutuvaa energiaa.

Kuka tarvitsee ydinvoimaa? Energiateollisuus, joka näkee mahdollisuuden tehdä rahaa energian myynnillä Suomen rajojen ulkopuolella, uraanikaivoksilla ja ydinjätteen loppusijoituksella.

Energian osuus Suomen ilmastopäästöistä on noin 80 prosenttia. Hallitusten politiikkana on ollut yliarvioida ydinvoiman ja energiatehokkuuden merkitystä ilmastopolitiikassa ja aliarvioida uusiutuvaa energiaa. Myös ilmastopolitiikan maksumiehiksi on asetettu tavalliset kuluttajat eikä energiayhtiöt ja rikas eliitti. Lämpö ja sähkö ovat perustarpeita, joihin pienituloiset joutuvat käyttämään suhteellisesti suuremman osan tuloistaan kuin rikkaat. Siksi nykyisenkaltainen kotitalouksien energiaverotus on sosiaalisesti epäoikeudenmukainen.

Myös vastuu ilmastonmuutoksen hillitsemisestä pannaan mielellään kuluttajien niskoille: ”säästäkää energiaa, ostakaa viisaasti, käyttäkää joukkoliikennettä, kilpailuttakaa sähköyhtiönne….” Energian säästäminen on oikein, kotitalouksien energian säästöä pitää tukea ja kerskakulutusta pitää vähentää. Poliittisia ja rakenteellisia muutoksia ei saada kuitenkaan aikaan pelkästään yksittäisten kuluttajien valinnoilla. On rajoitettava suuryhtiöiden valtaa ja voitontavoittelua.

Markkinaehtoiset keinot, kuten päästökauppa ovat osoittautuneet täysin epäonnistuneiksi. Päästöt eivät ole vähentyneet, kuluttajien sähkölaskut ovat kasvaneet ja suuret energiayhtiöt ovat lisänneet voittojaan, joita ne kuitenkaan eivät ole sijoittaneet uusiutuvan energian investointeihin.

SKP esittää:
– Suomeen ei hyväksytä yhtään uutta lupaa ydinvoimalan rakentamiseksi. Sen sijaan panostetaan energian säästämiseen ja uusien teknologioiden kehittämiseen;
– Suomeen ei avata uraanikaivoksia. Suomesta ei tehdä ydinjätteiden loppusijoituspaikkaa;
– Energiayhtiöiden kohtuuttomat voitot tuloutetaan valtiolle ja osoitetaan paikallisen ja työllistävän uusiutuvan energian investointeihin;
– Ilmastopolitiikan pääpaino laitetaan uusiutuvan energian investointeihin (kuten tuuli, aurinko, biokaasu, puuperäiset biopolttoaineet). Turpeen käytöstä luovutaan. Ruuantuotantoa ja sademetsiä uhkaavat polttoaineet, kuten palmuöljydiesel, hylätään;
– Energiatuotanto tulee siirtää yhteiskunnalliseen omistukseen – valtion, kuntien ja osuuskuntien hoidettavaksi – ja alistaa demokraattiseen ohjaukseen.

Keskuskomitea Afganistanin tilanteesta

SKP:n keskuskomitea 1.11.09:

Irti Afganistanin sodasta ja Natosta


Afganistanin sota osoittaa miten tuhoisalle ja vaaralliselle tielle Naton toimintaan osallistuminen vie. Afganistanissa ei ole kyse rauhanturvaoperaatiosta vaan miehitys- ja sisällissodasta, jonka uhreista suurin osa on siviilejä. Eikä sodalle näy loppua ellei konfliktiin haeta ratkaisua poliittisten neuvottelujen kautta.

Nato-kumppanuus on korostanut sotilaallista toimintaa ja kenraaleiden roolia Suomen turvallisuuspolitiikassa rauhanpolitiikan, kehitysyhteistyön ja ulkopoliittisen johdon kustannuksella. Suomea sidotaan Natoon myös jatkuvasti lisääntyvillä asehankinnoilla.

SKP:n keskuskomitean mielestä on jo korkea aika tehdä johtopäätökset Nato-kumppanuuden vaarallisuudesta. Eduskunnan aikoinaan yksimielisesti hyväksymä suomalaisjoukkojen lähettäminen Afganistaniin on osoittautunut yhä selvemmin vakavaksi virheeksi. Se on tehnyt myös Suomesta sodan osapuolen.

On hylättävä Nato-kumppanuus ja optiot Nato-jäsenyydestä. Suomalaiset joukot on vedettävä pois Afganistanista ja Afganistanin armeijan kouluttaminen Suomessa on lopetettava. Myös suomalaisten mahdollisuudet toimia rauhanvälittäjinä paranevat, jos suomalaiset joukot eivät ole sodan osapuolena. On palattava sotilaallisen liittoutumattomuuden ja rauhanpolitiikan tielle.

Nato aikoo järjestää Suomessa strategiaansa käsittelevän seminaarin, johon on tulossa myös Naton pääsihteeri. SKP:n keskuskomitea tukee rauhanliikkeen aloitetta vastaseminaarista ja Naton vastaisesta mielenosoituksesta, jolla ilmaistaan, että Nato ei ole tervetullut Suomeen.

Samalla SKP:n keskuskomitea lähettää solidaariset terveiset ja onnittelut Hondurasin vasemmistolle, ay- ja kansalaisliikkeille, joiden vastarinta lopetti sotilasvallankaappauksen ja palautti Manuel Zelayan takaisin presidentin tehtäviin.


Keskuskomitea palkkalinjasta

SKP:n poliittinen toimikunta 1.9.2009:

Teknologiateollisuuden sopimus ei käy yleiseksi linjaksi


Teknologiateollisuuteen hyväksytty sopimus ei palvele työntekijöiden etuja. Siksi siitä ei ole työehtosopimuskierroksen yleiseksi linjaksi.

Sopimus sisältää mitättömän, vain 0,5 prosentin palkankorotuksen, joka alentaa työntekijöiden reaaliansioita. Se jatkaa työnantajien ajamaa työehtosopimusten murentamista ja laajentaa työehtosopimuksia heikompien paikallisten sopimusten tekemistä. Työnantaja voi työpaikoilla sopien jättää korotuksen jopa maksamatta. Alamittaisen palkkalinjan puitteissa ei ole myöskään mahdollista korjata naisvaltaisten alojen ja muiden pienipalkkaista asemaa.

Palkkojen polkemisella toistetaan 90-luvun alun virheet, joilla pitkitettiin suurtyöttömyyttä ja aiheutettiin paheneva tulonjaon vääristymä. Yritysten voitot ja pääomatulot ovat kasvaneet ennätysmäisesti viimeisten 10 vuoden aikana. Palkkojen osuus kansantulosta on alentunut.

Työntekijät ovat luoneet yritysten voitot. Heillä ei pidä maksattaa kapitalistien aiheuttaman laman kustannuksia.

Reaaliansioita on korotettava

Pääosa ammattiliittojen sopimuksista on vasta valmisteluvaiheessa. Työttömyyden vähentäminen ja lamasta irti pääsemisen nopeuttaminen edellyttää palkansaajien ostovoiman lisäämistä.

Palkkoja on korotettava niin, että reaaliansioiden kasvu ja ostovoiman lisääntyminen turvataan. Naisvaltaisten alojen ja pienimpiä palkkoja on korotettava muita enemmän. Työehtosopimusten vähimmäispalkka on nostettava vähintään 1500 euroon kuukaudessa, kuten SAK:n puheenjohtaja on esittänyt.

Julkisten palvelujen rahoitus on turvattava luopumalla suurituloisille suunnatuista verohelpotuksista, palauttamalla varallisuusvero, pörssiverolla ja verottamalla pääomatuloja kuten palkkatuloja. Kela-maksu on palautettava suurille yrityksille

Työaika on lyhennettävä 30 tuntiin viikossa ansioita alentamatta. Näin voidaan helpottaa sekä työttömyyttä että työuupumusta.