Kunnat tukemaan maalämmön käyttöä

 

Julkaistu

Suomi on jäänyt pahasti jälkeen maa- ja kalliolämmön käytössä. Maa- ja kalliolämpöratkaisut ovat energiatehokkaita ja niitä käyttävien asuinkiinteistöjen lämmityskulut pienenevät. Kotitalouksien pienempi energiankulutus muodostaa myös tärkeän osan ympäristönsuojelusta ja Suomen osuudesta ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Suomen kommunistisen puolueen Uudenmaan piirijärjestö vaatii, että uuden omakotitalon tai kerrostalon rakentamisessa tai vanhojen talojen korjauksen yhteydessä käyttöönotettavia energiaa säästäviä maa- ja kalliolämpöratkaisuja tuetaan kuntien toimesta. Kunnat voivat tukea näitä alentamalla kiinteistöveroa esimerkiksi 10 vuodeksi, antamalla investointiavustusta tai halpakorkoista lainaa.

Ruotsissa on kauan suosittu nimenomaan tällaisia energiansäästöratkaisuja. Ruotsalainen tutkimus on osoittanut, että huono taloudellinen tilanne vaikuttaa rakentajien mahdollisuuksiin valita energiatehokkaita lämmitysratkaisuja. Myös öljy- ja sähkömonopolien kova paine ja markkinavoima johtavat siihen, että suositaan suorasähkö- tai öljylämmitystä varsinkin omakotitaloissa. Lämpöpumput, maalämpö- tai kalliolämpöratkaisut jäävät toissijaisiksi. Kuntien osallistuminen energiaa säästävien ratkaisujen tukemiseen tuo välillisesti myös lisää työtä ja sitä kautta kunnille lisää verotuloja.

SKP:n Uudenmaan piirijärjestö
23.8.2012

 

SKP:n Uudenmaan piirijärjestö: Maksuton perusterveydenhoito tuo tasa-arvoa.

SKP:n Uudenmaan piirijärjestö: Maksuton perusterveydenhoito tuo tasa-arvoa

 

Maksuton perusterveydenhuolto tuo tasa-arvoa

 

Terveydenhuollon perusperiaate on, että kaikkien pitäisi saada yhtä paljon ja yhtä laadukkaita terveyspalveluja. Nyky-Suomessa erituloiset ihmiset saavat kuitenkin hyvin erilaisia terveyspalveluja. Terveydenhuollon kasvava epätasa-arvo heijastelee yhteiskunnan yleistä eriarvoistumista.

Suomalaiseen terveydenhuoltojärjestelmään kuuluu kunnallinen perusterveydenhuolto, julkinen erikoissairaanhoito, työterveydenhuolto ja yksityinen terveysbisnes. Julkisen terveydenhuollon määrärahojen leikkaukset ovat johtaneet palvelujen heikentämiseen. Ne ihmiset, joilla ei ole varaa kalliisiin yksityispalveluihin, eivät saa kunnollisia terveyspalveluja. Tämä on johtanut siihen, että pienituloisten elinajan odote on 12,5 vuotta pienempi kuin varakkailla.

SKP:n Uudenmaan piirikomitea vaatii, että jokaiselle turvataan tasavertainen oikeus terveyspalveluihin. Perusterveydenhuollon on oltava maksutonta. Julkisen terveydenhuollon resursseja on lisättävä ja lopetettava lakisääteisten terveyspalvelujen yksityistäminen. Kuntien on ryhdyttävä aktiivisesti kehittämään kunnallista työterveydenhuoltoa ja ennaltaehkäisevää terveydenhultoa.

Kuntien perusterveydenhuollon ja sairaanhoitopiirien resursseja on lisättävä sen sijaan että niitä viedään pois luomalla kestämättömiä jättikuntia. Hallituksen esittämä sosiaali- ja terveyspalvelujen keskittäminen 25-37 sote-alueeseen on hylättävä ja palattava kehittämään julkista terveydenhuoltoa ensisijassa kuntien ja sairaanhoitopiirien toimintana. Kunnissa tulee tehdä toimintaohjelma väestöryhmien välisten terveyserojen vähentämiseksi.

SKP:n Uudenmaan piirikomitea
7.6.2012

SKP:n Vantaan kaupunkijärjestö terveysasemista

SKP torjuu Kokoomuksen linjan Vantaan terveyspalveluissa

Vantaan virkamiesjohto ei halua ottaa huomioon 30 000 vantaalaisen vaatimusta nykyisten kahdeksan terveysaseman säilyttämisestä ja terveyspalvelujen kehittämisestä asukkaiden tarpeita vastaavasti. Sosiaali- ja terveyslautakunnalle tehdyssä virkamiesryhmän esityksessä yksi terveysasema lakkautetaan, toinen yksityistetään ja suurin osa asemista näivetetään ”terveyskioskeiksi”, joilta ei saa terveyspalveluja lainsäädännön edellyttämässä tarkoituksessa. Tähtäimenä on Vantaan terveyspalvelujen keskittäminen pelkästään kolmeen yksikköön ja palvelujen laajamittainen yksityistäminen.

SKP:n Vantaan kaupunkijärjestö antaa varauksettoman tukensa kansanliikkeen perustelluille vaatimuksille ja tuomitsee Kokoomusvetoisen virkamiesryhmän hankkeet, joilla pyritään estämään kuntalaisten vaikuttaminen päätöksentekoon. Virkamiestyöryhmän esitys on sosiaali- ja terveyslautakunnassa hylättävä ja palautettava se uudelleen valmisteluun, jossa otetaan lähtökohdaksi kuntalaisten  ilmaisema mielipide.

SKP:n kaupunkijärjestö torjuu jyrkästi Kokoomuksen projektin, jolla pyritään siirtämään päätöksenteko vaaleilla valittujen päättäjien ulottumattomiin liikelaitoistamalla ja yksityistämällä kunnallisia toimintoja. Liikesalaisuuden piirissä tapahtuva toiminta sulkee täydellisesti pois kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet heitä koskevissa asioissa. On nähtävissä myös selkeitä pyrkimyksiä tahallaan heikentää julkista palveluverkkoa ja siten luoda ulkoistetuille ja yksityisille toimijoille markkinoita. Lääkäripulan ylläpitäminen on eräs esimerkki tällaisesta toiminnasta.

SKP:n Vantaa kaupunkijärjestö

Tuloksia Kööpenhaminan ilmastokokouksesta

SKP:n keskuskomitea 1.11.09:

Kööpenhaminasta saatava sitova ja oikeudenmukainen ilmastosopimus


Kööpenhaminan ilmastokokouksen tulos uhkaa jäädä vain löysäksi puitesopimukseksi. Pääsyy tähän on vauraiden teollisuusmaiden hallitusten haluttomuus vähentää riittävästi omia päästöjään. Ne eivät halua sitoutua tukemaan riittävästi kehitysmaiden siirtymistä kestävään energiatalouteen.

Jotta ilmastonmuutos ei johda katastrofaalisiin seurauksiin, tulee maailman keskilämpötilan nousu rajoittaa enintään kahteen asteeseen. Tämä edellyttää nopeita päästövähennyksiä. Päästöt pitää kääntää laskuun viimeistään vuoteen 2015 mennessä. Vuoteen 2050 mennessä ilmastopäästöjä pitää leikata 80 – 95 % vuoden 1990 tasosta.

Ilmastonmuutoksen uhkien torjuminen ja ekologisesti kestävälle tielle siirtyminen vaatii taloudellisen kehityksen mallin radikaalia muutosta, jatkuvan määrällisen kasvun ja kapitalistisen tuotantotavan hylkäämistä.

Sotilasmenoista rahaa ilmastonsuojeluun

Päästöjen vähentämiseen tarvittava teknologia on olemassa. Mitä aikaisemmin toimiin ryhdytään, sitä alhaisemmat ovat kustannukset. Kehitysmaiden päästövähennysten ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen kustannusten on arvioitu olevan runsaat 100 miljardia euroa vuosittain vuoteen 2020 asti. Summa on alle viidennes USA:n sotilasbudjetista ja kymmenesosa maailman sotilasmenoista. Sodat ja asevarustelu ovat myös valtavia ilmastopäästöjen aiheuttajia.

SKP esittää:
– Asevarustelun supistaminen nostetaan keskeiseksi keinoksi kattaa ilmastokustannukset. ”Miekat auroiksi” on hyvä kehotus tänäänkin;
– Teollisuusmaat, mukaan lukien EU-maat, sitoutuvat Kioton jatkosopimuksella vähentämään ilmastopäästöjään vuoden 1990 tasosta 40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja 80–95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä;
– Teollisuusmaat sitoutuvat rahoittamaan vuosittain vähintään 100 miljardilla eurolla kehitysmaiden puhdasta energiateknologiaa ja ilmastonmuutokseen sopeutumista YK:n puitteissa vuoteen 2020 asti.

Suomeen tarvitaan ilmastolaki

Suomen hallitus julkisti lokakuussa tulevaisuusselonteon ilmasto- ja energiapolitiikasta. Selonteossa on asetettu tavoitteeksi vähentää ilmastopäästöjä vähintään 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasosta. Samaan aikaan Ruotsin hallitus on asettanut tavoitteen olla hiilineutraali vuoteen 2050 ja Norja vuoteen 2030 mennessä, eli päästä siihen, että päästöjä syntyy hyvin vähän ja nekin kompensoidaan toteuttamalla päästövähennyksiä muualla.

Vähintään 80 prosentin päästövähennys on kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n teollisuusmaille asettaman tavoitteen (80–95 %:n vähennys) alapäästä. Hallituksen selonteossa ei ole asetettu mitään välitavoitteita. Hallitus pyrkii tapansa mukaan siirtämään toimenpiteitä niin kauan kuin mahdollista ja selviämään päästötavoitteista mahdollisimman vähällä. Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta ratkaisevat päätökset tehdään kuitenkin seuraavan 10 vuoden aikana. On hämmästyttävää, että vihreätkin on tyytynyt tulevaisuusselontekoon josta puuttuu kunnianhimoinen tavoite ja konkreettiset toimet ilmastopäästöjen vähentämiseksi.

Energiapolitiikan menot valtion talousarviossa ovat vain noin 60 miljoonaa euroa. Arviot uuden ilmastosopimuksen kokonaiskustannuksista Suomelle vaihtelevat 100–500 miljoonan euron välillä vuodessa. Tätä voi verrata esimerkiksi Suomen sotilaallisen maanpuolustuksen kustannuksiin, jotka ovat 2230 miljoonaa euroa vuonna 2009, tai hallituksen työnantajille antamiin miljardiluokan vero- ja maksuhelpotuksiin.

SKP esittää;
– EU-maiden hännänhuippuna ja jarrumiehenä olemisen sijasta eduskunta asettaa Suomen tavoitteeksi olla vuonna 2050 hiilineutraali;
– Eduskunta säätää ilmastolain viiden prosentin vuotuisista päästövähennyksistä vuodesta 2010 alkaen. Tämä johtaa 38 prosentin päästövähennykseen vuoteen 2020 mennessä;
– Ilmastolain toteuttamiseen liitetään konkreettinen energiatalouden rakennemuutoksen ohjelma.
– Suomen sotilaallisen maanpuolustuksen määrärahoista siirretään välittömästi ainakin 10 % energiatalouden rakennemuutoksen ohjelman rahoittamiseen.

Ydinvoima ei ole ratkaisu energiatalouden rakennemuutokseen

Energiateollisuus ja valtapuolueet ovat valehdelleet suomalaisille ydinvoiman tarpeesta ja sen kustannuksista. Ydinvoimalan rakentamisen kustannukset ja turvallisuusongelmat ovat paljastuneet paljon ennakoitua suuremmiksi. Samalla ydinvoimahankkeet vievät rahoitusta ja mahdollisuuksia energiatalouden rakennemuutokselta kohti kestävää, työllistävää, paikallista ja uusiutuvaa energiaa.

Kuka tarvitsee ydinvoimaa? Energiateollisuus, joka näkee mahdollisuuden tehdä rahaa energian myynnillä Suomen rajojen ulkopuolella, uraanikaivoksilla ja ydinjätteen loppusijoituksella.

Energian osuus Suomen ilmastopäästöistä on noin 80 prosenttia. Hallitusten politiikkana on ollut yliarvioida ydinvoiman ja energiatehokkuuden merkitystä ilmastopolitiikassa ja aliarvioida uusiutuvaa energiaa. Myös ilmastopolitiikan maksumiehiksi on asetettu tavalliset kuluttajat eikä energiayhtiöt ja rikas eliitti. Lämpö ja sähkö ovat perustarpeita, joihin pienituloiset joutuvat käyttämään suhteellisesti suuremman osan tuloistaan kuin rikkaat. Siksi nykyisenkaltainen kotitalouksien energiaverotus on sosiaalisesti epäoikeudenmukainen.

Myös vastuu ilmastonmuutoksen hillitsemisestä pannaan mielellään kuluttajien niskoille: ”säästäkää energiaa, ostakaa viisaasti, käyttäkää joukkoliikennettä, kilpailuttakaa sähköyhtiönne….” Energian säästäminen on oikein, kotitalouksien energian säästöä pitää tukea ja kerskakulutusta pitää vähentää. Poliittisia ja rakenteellisia muutoksia ei saada kuitenkaan aikaan pelkästään yksittäisten kuluttajien valinnoilla. On rajoitettava suuryhtiöiden valtaa ja voitontavoittelua.

Markkinaehtoiset keinot, kuten päästökauppa ovat osoittautuneet täysin epäonnistuneiksi. Päästöt eivät ole vähentyneet, kuluttajien sähkölaskut ovat kasvaneet ja suuret energiayhtiöt ovat lisänneet voittojaan, joita ne kuitenkaan eivät ole sijoittaneet uusiutuvan energian investointeihin.

SKP esittää:
– Suomeen ei hyväksytä yhtään uutta lupaa ydinvoimalan rakentamiseksi. Sen sijaan panostetaan energian säästämiseen ja uusien teknologioiden kehittämiseen;
– Suomeen ei avata uraanikaivoksia. Suomesta ei tehdä ydinjätteiden loppusijoituspaikkaa;
– Energiayhtiöiden kohtuuttomat voitot tuloutetaan valtiolle ja osoitetaan paikallisen ja työllistävän uusiutuvan energian investointeihin;
– Ilmastopolitiikan pääpaino laitetaan uusiutuvan energian investointeihin (kuten tuuli, aurinko, biokaasu, puuperäiset biopolttoaineet). Turpeen käytöstä luovutaan. Ruuantuotantoa ja sademetsiä uhkaavat polttoaineet, kuten palmuöljydiesel, hylätään;
– Energiatuotanto tulee siirtää yhteiskunnalliseen omistukseen – valtion, kuntien ja osuuskuntien hoidettavaksi – ja alistaa demokraattiseen ohjaukseen.