Tiedonantaja 23.5.2008

Yhteiskunnan aggressio vai verotuksen progressio?

Eläke- ja perusturva-asiat kirvoittivat kiivaan keskustelun Suomen Sosiaalifoorumin Perusturva uusiksi -tilaisuudessa Tampereella.  Kuva: HANNU OITTINENSKP:n perusturvamallista apu ihmisten ahdinkoonEläke- ja perusturva-asiat kirvoittivat kiivaan keskustelun Suomen Sosiaalifoorumin Perusturva uusiksi -tilaisuudessa Tampereella. Eikä suotta, sillä seminaarissa alustaneen Kelan erikoistutkija Seppo Ruotsalaisen mukaan nykyiset eläkepoliittiset linjaukset kohtelevat todella raskaasti tulevia eläkeläisiä, nykyisiä kaksi- ja nelikymppisiä.
— Tuhoisa elinaikakerroin käy eläkkeensaajien kimppuun vuoden 2009 jälkeen, jolloin otetaan käyttöön ns. elinaikakerroin. Se tarkoittaa sitä, että kun väestön elinikä pitenee, siitä rangaistaan eläkkeiden tasoa leikkaamalla. Eikö eliniän pitenemisestä pitäisi rankaisemisen sijaan palkita kansalaisia, sanoi Seppo Ruotsalainen.
Käytännössä elinaikakerroin tarkoittaa sitä, että 2010 vuonna 1948 syntyneiden eläke pienenee yhdellä prosentilla. Mutta vuonna 1967 syntyneillä lähtöeläke putoaa 9 prosentilla ja vuonna 1987 syntyneillä 15 prosentilla. Luvut perustuvat oletettuun eliniän kasvuun.
— Erittäin haitallinen elinaikakerroin on työkyvyttömyyseläkeläisille. Hallitus kannustaa työntekoon 63 ikävuoden jälkeen, mutta mihin työkyvyttömyyseläkeläiset menevät ikääntyneinä töihin, jos he eivät ole kyenneet siihen nuorempanakaan.

Köyhyysriski on
kovassa kasvussa

Seppo Ruotsalainen muistutti, että jo eläkkeiden lähtötaso on Suomessa heikko, eli olemme EU:n sisällä varsin alhaisella tasolla. Ei ole lottovoitto ikääntyä Suomessa.
Eikä vain alhainen lähtötaso ja tuleva elinaikakerroin ole eläkeläisten toimeentulon uhkana, vaan taitettu indeksi on syönyt eläkkeitä jo vuodesta 1996 lähtien. Taitetussa indeksissä ansiotasoindeksi vaikuttaa eläkkeitä korottavasti vain 20-prosenttisesti.
— Taitetun indeksin vaikutuksesta eläkkeen taso sen perusteena olevasta palkasta on pudonnut 60 prosentista 48 prosenttiin. Tämä vaikuttaa tuhoisasti juuri silloin, kun lääkkeet ja muut sairauskulut vievät tuloista eniten.
Seppo Ruotsalaisen mukaan jo eläke-esimerkki osoittaa, että SKP:n aloite 850 euron perusturvasta on perusteltu, suorastaan välttämätön ihmisten toimeentulon turvaamiseksi. Rahaa työeläkekassoissa on, mutta eläkkeiden korotuksen sijasta niitä käytetään riskisijoituksiin lähinnä Yhdysvalloissa.
— Eläkkeiden korottamisen kautta kotimaiseen kulutukseen sijoitettuna ne antaisivat koko kansantaloudelle varmemman tuoton kuin riskirahastot.

Muutoksen toivo
on kansalaisissa

Sosiaalityön professori ja Tampereen kaupunginvaltuutettu Jari Heinonen kertoi esimerkin, mitä tilaaja-tuottajamalli on merkinnyt Tampereella.
— Kaupungin työntekijöiden sairauspoissaolot ovat kasvaneet. Poissaolojen perussyinä ovat tuki- ja liikuntaelimien sairaudet, mielenterveydelliset syyt ja kolmantena tapaturmat.
Ulkoistamiseen liittyy paitsi palvelujen laadun ylläpitäminen myös ulkoistettuja palveluja tuottavien palveluyritysten työntekijöiden asema ja oikeudet. Esimerkkinä ISS Palvelut, jossa työntekijä irtisanottiin, kun hän vaati työehtosopimuksen mukaista palkkaa ja järjestäytyi ammattiliittoon.
Eikä tässä kaikki. Jari Heinonen kertoi mitä on tulossa, ellei käännettä tapahdu.
— Sosiaalialan Työnantaja- ja Toimialaliitto (Kuntalehti 2008) ennustaa, että yksityissektorin osuus kasvavista sosiaalipalvelumarkkinoista nousee vähitellen puoleen eli 50 prosenttiin. Tampereen mallissa suunta ja visiot ovat sen rakentajilla selvät, suunta on kohti markkinayhteiskuntaa.
Koska asennemittaukset kertovat pohjoismaisen hyvinvointimallin suuresta kannatuksesta kansalaisten keskuudessa, toivoa vastarinnasta on olemassa.

Yhteiskunta on
aggressiivinen

Keskustelussa Leo Partanen totesi, että nyt on kyse sosiaalivaltion alasajosta. Ellei käynnissä olevalle muutokselle nouse riittävää vastavoimaa, ovat kansalaisten sosiaalipalvelut pian hyväntekeväisyyden varassa.
”Perussosiaalityöntekijäksi” itsensä esitellyt mies kuvaili tapahtunutta muutosta työssä kokemansa kautta.
— Jo opiskeluaikanani näin sosiaaliturvan matalan tason, jopa sen riittämättömyyden. Aluksi olin siinä uskossa, että yhteiskunnalla ei ole varaa parempaan ja asiat muuttuvat. Kun ne ovat muuttuneet huonompaan suuntaan, tajuan että kyse on yhteiskunnan sisäisestä aggressiivisuudesta heikompiosaisia kohtaan, hän sanoi.
Sosiaaliturvan kriisin syihin ja ratkaisumalleihin puuttui puheenvuorossaan Yrjö Hakanen.
— Jos yrityksiä verotettaisiin Suomessa yhtä paljon kuin EU:ssa keskimäärin, tulisi valtion kassaan lisärahaa neljä miljardia euroa vuodessa. Ja pitää muistaa, että perusturva ei ole vain menoerä, vaan se tuo terveyttä ja kaikinpuolista hyvinvointia.
Hän muistutti myös, että asumisen kalleus ja siihen liittyvät kriteerit nielevät asumistukeen 2,5 miljardia euroa vuodessa.
— Vaikka toimeentulotukea korotettaisiin kymmenellä eurolla päivässä, ovat asumistuen kriteerit niin korkeat, että korotus ei poistaisi toimeentulotuen tarvetta, huomautti Jouko Kajanoja.
— Kunnallisveron muuttaminen progressiiviseksi poistaisi toimeentulotuen tarvetta sekä estäisi vuokravelkoja ja häätöjä. Se olisi lääke moneen ongelmaan, muistutti Pekka Järvinen.

HANNU OITTINEN

Tiedonantaja nro 21 / 23.5.2008

tulosta uutinen

Kommentteja ei voi kirjoittaa.