TA-analyysi: Kunnallisvaaleissa yksityistämistä vastaan
Kunnallisvaalit on usein luokiteltu merkitykseltään vähempiarvoisiksi ja kunnallispolitiikassa mukana olevat ikään kuin toisen luokan poliittisiksi vaikuttajiksi. Kuntapuitelaki on kuitenkin muuttanut tilannetta ratkaisevasti. Kuntapäättäjät ovat nykyään paljon vartijoita.
Kunnallisvaalit ovat erityisen merkittävät siksi, että niissä ratkaistaan, miten kunnissa toteutetaan kuntapuitelakia ja minkälaisia käytännön ratkaisuja sen toteuttamiseksi tehdään. Periaatteellisesti keskeisin kysymys on se, miten palvelut tuotetaan – kuntien omana tuotantona vai ulkoistettuina ja yksityistettyinä. Tähän kysymykseen kytkeytyvät monet tärkeät asiat, joilla on vaikutusta palvelujen saatavuuteen, laatuun ja hintoihin. On todellakin väliä sillä, miten palvelut tuotetaan.
* * *
Tilaaja-tuottaja-malli on väline, jonka avulla ulkoistamista ja yksityistämistä toteutetaan. Itse asiassa sitä ei mihinkään muuhun tarvitakaan. Se ei sisälly kuntapuitelakiin, mutta Vanhasen hallitus ajaa sitä voimakkaasti ja monissa kunnissa valmistellaan sen käyttöönottoa.
Tilaaja-tuottaja-malli merkitsee kunnallisen demokratian kuohitsemista, vallan keskittämistä virkamiehille ja markkinoille. Jakamalla kunnallinen hallinto kahteen osaan, tilaaja- ja tuottajaorganisaatioon, poistetaan vaalilla valituilta luottamushenkilöiltä palvelujen tuottamiseen liittyvä päätösvalta ja avataan kilpailutuksen kautta tie palvelujen yksityistämiselle.
Pitkälle vietynä käy niin, että vaaleilla valituilla elimillä ei ole todellisuudessa päätösvaltaa juuri mihinkään. Virkamiehet ostavat palveluja markkinoilta ja päättäjät saavat päättää laskujen maksamisesta.
Uusliberalistien päämäärä on se, että tulevaisuudessa on vain markkinat, joilta itse kukin ostaa niitä palveluja, joihin on varaa, eli samaan tapaan kuin nyt ostetaan päivittäistavaroita marketeista.
Itse jouduin Järvenpään valtuustossa toteamaan, mitä tämä kehityslinja demokratian kannalta merkitsee, kun kysyin kaupungin osittain omistaman Kiljavan sairaalayhtiön toimintaan liittyvistä asioista.
Valtuusto sai kaupunginjohtajan lausunnon, ettei valtuuston kuulu käsitellä osakeyhtiöön ulkoistettua toimintaa. Ilmeisesti kyse oli liikesalaisuuden piiriin kuuluvista asioista. Tässäkin tapauksessa kyse on tuottajaorganisaation eriyttämisestä. Kiljavan sairaalayhtiön kyseessä ollen jopa tiedonsaanti sen toiminnasta on tehty mahdottomaksi.
* * *
Vaaleissa on siis valinnan mahdollisuuksia monissa kuntalaisen kannalta tärkeissä ratkaisuissa. Monet kuntaliitokset ja erilaiset hankkeet kuntien yhteisistä palvelukokonaisuuksista ovat vasta alkusoittoa. Siksi onkin tärkeää nähdä, että nyt tehdään valintoja myös pidemmän aikavälin linjauksille. Tulevina vuosina on epäilemättä tulossa kunnallistoiminnan rakenteiden muutosten toinen aalto.
Kunnallisvaaleissa ollaan konkreettisesti yleispolitiikan linjasta käytävän kamppailun äärellä. Kyse on hallituspuolueiden ajaman uusliberalistisen yksityistämispolitiikan ja pohjoismaisen hyvinvointimallin välisestä kamppailusta.
Me seisomme jälkimmäisessä joukossa.
ARTO VIITANIEMI
Kirjoittaja on SKP:n pääsihteeri ja Järvenpään kaupunginvaltuutettu.
Tiedonantaja nro 13 / 28.3.2008