Korson alueen kunnossapitoon panostuksia!

Vantaan Korson julkisten tilojen, katujen ja esimerkiksi bussipysäkkien kunnossapidon tila on heikentynyt. Varsinkin rautatieaseman ympäristön, rappusten ja alikulun siisteyttä on todella varaa parantaa. Alueen asukkaat ovat toivoneet kiinteistöhoidon resurssien lisäämistä jo pidemmän aikaa.

Paremmassa kiinteistöhoidossa on kyse ennen kaikkea asukkaiden viihtyvyydestä ja hyvinvoinnista sekä myös keskusta-alueen vetovoimasta. Kunnossapidon ja kiinteistönhoidon laiminlyönnit vaikuttavat suurilta osin siihen vaikuttaako Korson keskusta luotaantyöntävältä vai kiinnostavalta.

Siksi keskustan kehittämisen suhteen olisi tärkeää aloittaa pienemmistä toimista kuin vatvoa loputtomiin keskustan uudisrakentamista, jonka projekti on jo vuosikaudet pyörinyt paikallaan. Ylipäätään on kyseenalaista onko vetovoima kiinni siitä, että saadaanko alueelle lisää korkeita taloja.

SKP:n Korson osasto vaatii, että Vantaan kaupunki lisää julkisen kiinteistöhoidon resursseja, ohjaa niitä nykyistä enemmän myös Korson alueelle eikä ulkoista kiinteistöhoitoa yksityisille yrityksille. Resurssien lisäämisellä on työllistävä ja vantaalaisten hyvinvointia lisäävä vaikutus, joka vähentää kuluja Kela-sakkomaksujen ja muiden työttömyyden aiheuttamien kustannusten pienenemisen kautta.

SKP:n Korson osasto

Naisten palkkatasa-arvon puolesta

Suurlakko toi naisille äänioikeuden. Äänioikeuden lisäksi naisyhdistys oli vuonna 1884 linjannut yhdeksi tavoitteekseen naisten palkka tasa-arvon. Yhteiskunnassa on kuljettu tsaarin ajoista jo hyvän matkaa, mutta silti naisten palkka tasa-arvon vaatimukset odottavat yhä täyttymistään.
Suomi on yksi maailman rikkaimmista maista ja ylpeilee edistyksellisyydellään sekä tasa-arvollaan, muttei silti ole kyennyt toteuttamaan palkkatasa-arvoa. Vuosikymmeniä jatkuneet pelkät puheet ilman niiden toteuttamista ovat kuin isku vasten kasvoja niille naisvaltaisten matalapalkka-alojen naisille ja miehille, jotka tekevät arvokasta työtä pitäen huolta suomalaisen hyvinvointivaltion rakentajasukupolvesta. Myös tulevaisuuden rakentajat ja me kaikki, jotka tänä päivänä pidämme yllä hyökkäyksen kohteena olevan hyvinvointivaltion rippeitä, tarvitsemme heidän työtänsä sekä huolenpitoansa.

Naisen euro on uhä vain 82 senttiä. Puheiden sijasta tarvitaan tekoja.

Palkkatasa-arvon aikaansaaminen kuuluu sekä työmarkkinajärjestöille ja työnantajille, että hallitukselle ja lainsäätäjälle. Asiaa ei saa vain sysäillä ratkaisijalta toiselle. SKP:n Uudenmaan piirijärjestö tukee Tehyn ja Superin ehdotuksia yleisten palkankorotusten lisäksi tulevasta vuotuisesta tasa-arvoerästä, jota toteutettaisiin 10 vuoden ajan.
Tarvitaan kuitenkin vauhtia ja lisää toimia naisten palkkatasa-arvon saavuttamiseksi. Myös valtiovallan on ryhdyttävä vaikuttaviin palkkatasa-arvotoimiin työmarkkinajärjestöjen lisäksi. Lakia naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta on palkkatasa-arvon edistämiseksi parannettava ja monien sen kohtien rikkominen on kriminalisoitava. Rikoslain työsyrjintä- ja kiskonnantapainen työsyrjintä-säännökset on uudistettava paremmin vastaamaan naisten palkkatasa-arvon rikkomisten rangaistavuutta ja viimeksi mainittu rangaistusnormisto on muutettava törkeäksi työsyrjinnäksi, jossa kiinnitettäisiin huomiota rikkomisella tavoiteltuun hyötyyn.
Tarvitaan pakottavia minimipalkkamääräyksiä naisten palkkatasa-arvon edistämiseksi, joilla asetettaisiin alarajoja suhteessa miesten vastaavaan palkkaukseen ja miesten ja naisten ammattien vastaavuuden tai vaativuuden arviointisäännöksiä ja palkka-avoimuuden ja vuotuisten palkka-arviointien toteuttamista sekä työehto- ja virkaehtosopimusmääräysten sukupuolivaikutuksien arviointeja, (suvaus).
Julkisten hankintojen kilpailutuksessa on huomioitava myös, miten hyvin naisten palkkatasa-arvon vaatimuksia on toteutettu.
Työehtosopimusneuvottelujen liittokierroksen avaus ei riitä kompensoimaan kiky-politiikan tappioita työntekijöille eikä palkkaeriarvoisuuden kaventamiseen. Sopimuskierroksen avaus ei voi sitoa vielä neuvottelevien ammattiliittojen käsiä huonoihin ratkaisuihin. Liittojen on toimittava itsenäisesti oman ammattialan työntekijöiden aseman korjaamiseksi. Kaikille aloille yhteisiä tarpeita ovat talkoopäivien poistaminen ja sotu- maksujen kompensaatio.
Erityisen tärkeää on se, että julkisen sektorin naisvaltaisten alojen sopimuksilla voidaan nyt korjata palkkatasa-arvon paha vääristymä. Julkisen sektorin palkkatason korjaaminen sekä tasa-arvon toteuttaminen edellyttää rahoituksen turvaamista ja se on siten myös hallituspoliittinen kysymys. Julkisen talouden kuntoon saattaminen edellyttää pääomaverojen tuntuvaa kiristämistä ja kuntien valtionosuuksien lisäämistä. SKP:n Uudenmaan piirijärjestö tukee naisvaltaisten matalapalkka-alojen neuvottelutavoitteiden toteuttamista. Tuemme myös mahdollisia työtaistelutoimia jollei neuvotteluteitä asiaa saada korjattua. Vaadimme myös muiden alojen solidaarisuutta taistelulle tasa-arvon puolesta. Kyseessä on työläisten yhteinen asia!

SKP:n Uudenmaan piirijärjestön Piirikomitea 8.3.2020

SKP:n vaaliohjelma, tiekartta tasavertaisempaan yhteiskuntaan

SKP:n vaaliohjelma kartoittaa tietä tulevaisuuteen.

Eduskuntavaaleissa 19.4. on tarjolla myös toisenlaista politiikkaa, jota valtapuolueet ovat Suomessa harjoittaneet.

Pienpuolueet on suljettu tehokkaasti tiedotuksen ulkopuolelle niin Ylessä kuin lehdistössäkin. Uudenlaisia ratkaisuja yhteiskunnallisten ongelmien voittamiseksi ei haluta keskusteluun.

Esimerkiksi johtava lehdistö, esim. Helsingin Sanomat, on ollut kovin huolissaan uutisten oikeellisuudesta. Eikö yhtä epärehellistä ole olla tietoisesti kertomatta asioista.

SKP:n vaaliohjelman voit lukea seuraavasta linkistä:https://www.skp.fi/ohjelmat

Vanhustenhoito kuntoon

Suomen Kommunistinen puolue 6.2.2019

Suomen kommunistinen puolue katsoo, ettei vanhustenhoitoa saada kuntoon asennemuutoksilla tai hoivayritysten omavalvonnalla. Tarvitaan ulkopuolista valvontaa, mutta kaikkein eniten tarvitaan riittävä määrä osaavia hoitajia, joille maksetaan kunnon palkkaa.

Kokoomus kieltäytyy sitkeästi kasvattamasta henkilökuntamitoitusta. Hallituksen ratkaisuehdotukset painottavat asennemuutoksia, koulutusta ja omavalvontaa. Kaikki nämä ovat varmasti myös tarpeen, mutta kun vanhukset elävät nälässä, eivät pääse ulkoilemaan tai ovat ylilääkittyjä, se ei johdu vääristä asenteista vaan henkilökuntapulasta. 

SKP vaatii henkilökuntamitoitusten korottamista. Hoitajamitoituksen tulee olla vähintään yksi hoitaja yhtä vanhusta kohden ympärivuorokautisessa hoidossa. Mitoitukseen saa laskea vain varsinaista hoitotyötä tekevät ja vaatimus on kirjattava myös kuntien vanhuspalveluohjelmaan. Työntekijäpulaan on vastattava parantamalla niin työoloja kuin palkkaustakin. 

Nyt keskustelussa unohtuu lähes kokonaan myös se, että vanhusten ylilääkitseminen johtuu pääasiassa henkilökuntapulasta. Kemiallinen sitominen ei voi olla hyväksyttävä käytäntö ja sen käytön tulisi aina olla lyhyt aikaista ja vaatia todella painavat perustelut. Työvuorojen vajaamiehitys ei voi olla tällainen syy. 

Laitoshoidon tai palveluasumisen henkilökuntavajetta ei voi sivuuttaa. Siihen on vastattava julkisella puolella takaamalla vanhustenhoitoon riittävät resurssit ja hyvät käytännöt. On luotava järjestelmä, jonka avulla vanhukset ja heidän omaisensa voivat tarvittaessa nopeasti reagoida mahdollisiin puutteisiin ja saada asiat korjattua. 

Jotta kuntien resurssit saadaan kuntoon, on hallituksen palautettava kunnille vähintään miljardi leikkaamiaan valtionosuuksia ja osoitettava se kunnalliseen vanhusten- ja terveydenhuoltoon. 

Yksityisellä puolella on aluksi luotava toimiva ulkopuolinen valvonta, jolla on oikeus asettaa sanktioita. Pidemmällä aikavälillä on palautettava vanhustenhoito kuntien hoidettavaksi.  

SKP:n Uudenmaan piiri Brexitistä

Brexit avaa uusia näköaloja

Brittien brexit on tervetullut tapahtuma koko Euroopalle. Eroaminen EU-jäsenyydestä kertoo sen, että uusliberalistinen politiikka on tullut tiensä päähän. Kansalaisten mitta on täynnä EU:n leikkauspolitiikkaa, eurokuria ja epädemokraattista komentohallintoa. Se avaa näköalan suoran demokratian toteuttamiselle.

brexit

Brexit osoittaa, että EU:sta voi erota. Irtautuminen EU-sopimusten kahleista on tullut mahdolliseksi ja ajankohtaiseksi myös Suomessa. Brexit avaa keskustelun mahdollisuuksista järjestää kansojen välinen yhteistyö aivan uudelta pohjalta vaihtoehtona suurpääoman hallitsemalle ja sen etuihin perustuvalle EU:lle. Tässä keskustelussa ja toiminnassa SKP on yhteistyössä Euroopan vasemmiston ja kommunistisen liikkeen kanssa. Torjumme äärinationalismin ja rasismin.

SKP:n Uudenmaan piirijärjestön mielestä Sipilän hallituksen EU-peräistä leikkauspolitiikkaa ja kiky-sopimuksia vastaan on koottava ay- ja kansalaisliikkeiden laaja rintama. Julkisen sektorin kaventamisen, palkka ja työehtojen heikentämisen sijaan tarvitaan julkisen talouden vahvistamista, perusturvan parantamista ja ostovoiman lisäämistä palkkoja korottamalla. Työllisyyden parantamiseksi on työaikaa lyhennettävä 30 tuntiin viikossa.