Naisten palkkatasa-arvon puolesta

Erkki/ 8 maaliskuun, 2020/ Kannanotot

Suurlakko toi naisille äänioikeuden. Äänioikeuden lisäksi naisyhdistys oli vuonna 1884 linjannut yhdeksi tavoitteekseen naisten palkka tasa-arvon. Yhteiskunnassa on kuljettu tsaarin ajoista jo hyvän matkaa, mutta silti naisten palkka tasa-arvon vaatimukset odottavat yhä täyttymistään.
Suomi on yksi maailman rikkaimmista maista ja ylpeilee edistyksellisyydellään sekä tasa-arvollaan, muttei silti ole kyennyt toteuttamaan palkkatasa-arvoa. Vuosikymmeniä jatkuneet pelkät puheet ilman niiden toteuttamista ovat kuin isku vasten kasvoja niille naisvaltaisten matalapalkka-alojen naisille ja miehille, jotka tekevät arvokasta työtä pitäen huolta suomalaisen hyvinvointivaltion rakentajasukupolvesta. Myös tulevaisuuden rakentajat ja me kaikki, jotka tänä päivänä pidämme yllä hyökkäyksen kohteena olevan hyvinvointivaltion rippeitä, tarvitsemme heidän työtänsä sekä huolenpitoansa.

Palkkatasa-arvon aikaansaaminen kuuluu sekä työmarkkinajärjestöille ja työnantajille, että hallitukselle ja lainsäätäjälle. Asiaa ei saa vain sysäillä ratkaisijalta toiselle. SKP:n Uudenmaan piirijärjestö tukee Tehyn ja Superin ehdotuksia yleisten palkankorotusten lisäksi tulevasta vuotuisesta tasa-arvoerästä, jota toteutettaisiin 10 vuoden ajan.
Tarvitaan kuitenkin vauhtia ja lisää toimia naisten palkkatasa-arvon saavuttamiseksi. Myös valtiovallan on ryhdyttävä vaikuttaviin palkkatasa-arvotoimiin työmarkkinajärjestöjen lisäksi. Lakia naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta on palkkatasa-arvon edistämiseksi parannettava ja monien sen kohtien rikkominen on kriminalisoitava. Rikoslain työsyrjintä- ja kiskonnantapainen työsyrjintä-säännökset on uudistettava paremmin vastaamaan naisten palkkatasa-arvon rikkomisten rangaistavuutta ja viimeksi mainittu rangaistusnormisto on muutettava törkeäksi työsyrjinnäksi, jossa kiinnitettäisiin huomiota rikkomisella tavoiteltuun hyötyyn.
Tarvitaan pakottavia minimipalkkamääräyksiä naisten palkkatasa-arvon edistämiseksi, joilla asetettaisiin alarajoja suhteessa miesten vastaavaan palkkaukseen ja miesten ja naisten ammattien vastaavuuden tai vaativuuden arviointisäännöksiä ja palkka-avoimuuden ja vuotuisten palkka-arviointien toteuttamista sekä työehto- ja virkaehtosopimusmääräysten sukupuolivaikutuksien arviointeja, (suvaus).
Julkisten hankintojen kilpailutuksessa on huomioitava myös, miten hyvin naisten palkkatasa-arvon vaatimuksia on toteutettu.
Työehtosopimusneuvottelujen liittokierroksen avaus ei riitä kompensoimaan kiky-politiikan tappioita työntekijöille eikä palkkaeriarvoisuuden kaventamiseen. Sopimuskierroksen avaus ei voi sitoa vielä neuvottelevien ammattiliittojen käsiä huonoihin ratkaisuihin. Liittojen on toimittava itsenäisesti oman ammattialan työntekijöiden aseman korjaamiseksi. Kaikille aloille yhteisiä tarpeita ovat talkoopäivien poistaminen ja sotu- maksujen kompensaatio.
Erityisen tärkeää on se, että julkisen sektorin naisvaltaisten alojen sopimuksilla voidaan nyt korjata palkkatasa-arvon paha vääristymä. Julkisen sektorin palkkatason korjaaminen sekä tasa-arvon toteuttaminen edellyttää rahoituksen turvaamista ja se on siten myös hallituspoliittinen kysymys. Julkisen talouden kuntoon saattaminen edellyttää pääomaverojen tuntuvaa kiristämistä ja kuntien valtionosuuksien lisäämistä. SKP:n Uudenmaan piirijärjestö tukee naisvaltaisten matalapalkka-alojen neuvottelutavoitteiden toteuttamista. Tuemme myös mahdollisia työtaistelutoimia jollei neuvotteluteitä asiaa saada korjattua. Vaadimme myös muiden alojen solidaarisuutta taistelulle tasa-arvon puolesta. Kyseessä on työläisten yhteinen asia!

SKP:n Uudenmaan piirijärjestön Piirikomitea 8.3.2020