Elvytetään kapitalismi

20. kesäkuuta 2020

Ei kannata antaa median ja poliitikkojen hämätä: emme koronakriisin jälkeen ole elvyttämässä yrityksiä, ihmisten ostovoimaa, työllisyyttä eikä edes taloutta. Tarkkaan ottaen me elvytämme kapitalistista tuotantojärjestelmää.

Koronakriisin vuoksi hallituksen budjetti piti pistää kerralla uusiksi. Ensimmäinen lisätalousarvioesitys maaliskussa oli noin 400 miljoonaa, toinen huhtikuussa 3,6 miljardia, kolmas toukokuussa reilut 800 miljoonaa ja viimeisin neljäs historiallinen 5,5 miljardia euroa. Velkaa otetaan tänä vuonna reilut 18,8 miljardia euroa.

Kyse on valtavista summista, joista on kyetty päättämään melko suorasukaisesti ja ongelmitta. Päätösten takia Suomen julkinen velka kipuaa noin 71 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Euroopan unionin kasvu- ja vakaussopimuksen mukaan jäsenmaan julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saisi olla enempää kuin 60 prosenttia. Sopimuksella onkin koronan myötä pyyhitty takapuolta useammassa euromaassa.

Raha on aiemmin ollut todella tiukalla. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen tai vaikkapa pienimpien eläkkeiden tuntuvaan korottamiseen ei aikaisemmin muka ole ollut varaa.

Koronakriisi näytti, kuinka tiukan paikan tullen rahaa löytyy ja velkaa otetaan sumeilematta. Kun kapitalistinen talousjärjestelmä sakkaa, valtiot tulevat vastaaan miljardien avustuksilla. Ensin varmistetaan kapitalismin toiminta ja pankkien taseet, sitten katsotaan, paljonko hyvinvointia jos ollenkaan valuu alemmille tasoille, pk-yrityksille ja duunareille.

Työllisyyttä pitäisi parantaa, mutta vain harva jaksaa kiinnittää huomiota siihen, millä palkoilla ja työehdoilla töitä jatkossa tehdään.

Suomen kommunistisen puolueen aloite perusturvan nostamisesta 1200 euroon kuukaudessa parantaisi vähävaraisimpien toimeentuloa merkittävästi. Se käytännössä poistaisi köyhyyden Suomesta kokonaan. SKP:n mukaan tämä historiallisen uudistuksen nettomenot olisivat neljän miljardin euron luokkaa.

Uudistusta on arvosteltu taloudellisesti täysin mahdottomaksi toteuttaa, vaikka SKP on esittänyt sille myös täysin realistisen rahoitusohjelman.

Kun katselee miljardimääriä, mitä hallitus nyt koronakriisissä käyttää, alkaa perusturvauudistuskin näyttämään mahdolliselta. Miksi meillä on varaa tukea kapitalismia, mutta ei ihmisten perustoimeentuloa? Nyt jos koskaan voidaan sanoa, että kyse on arvostuksesta ja siitä kuuluisasta poliittisesta tahdosta.

Koronakriisin aikana monesta tuutista toitotettiin myös useaan kertaan, että samassa veneessä ollaan. Tämä ei tietysti tälläkään kertaa pitänyt paikkaansa. Guardianin mukaan amerikkalaiset miljardöörit kasvattivat omaisuuttaan neljässä viikossa yli 300 miljardin dollarin arvosta.

Pelkästään Amazon-pohatta Jeff Bezos nettosi maalis-huhtikuun aikana 25 miljardia dollaria. Samaan aikaan Yhdysvalloissa 26 miljoonaa ihmistä menetti työpaikkansa.

Kapitalismia elvytetään, koska mitään muutakaan vaihtoehtoa ei ole. Kapitalisteille ja oikeistolle tämä tietenkin sopii, koska rahat valuvat suoraan rikkaille ja pääomien kasaamisen jatkuvuus on varmistettu. Se on sitä paluuta koronaa edeltäneeseen normaaliin, jota monet tuntuvat toivovan.

Vasemmisto on sosialismin hylättyään pakotettu tukemaan kapitalismia ja toivomaan, että sitä jollain ilveellä voidaan muuttaa ihmismäisemmäksi, vähemmän riistäväksi tai ympäristöystävälliseksi. Sosialismin vaatimiin uudistuksiin ei ole rohkeutta, visiota eikä voimaa.

Vasemmisto on oudossa tilanteessa, huomautti marxilainen tutkija Antti Ronkainenkin puhuessaan vastikään Suomalaisuuden Liiton liittopäivillä.

Kun kansallismielinen populismi nousee, takertuu vasemmisto Euroopan unioniin, vapaakauppaan ja globaalien pääomien virtojen vapauttamiseen. Vasemmisto on omaksunut ajatuksen, että tätä kautta saavutetaan talouskasvua, vapautta ja vaurautta. Vuoden 2008 talouskriisin jälkeen on finanssijärjestelmän pystyssä pitämiseksi käytetty kymmeniätuhansia miljardeja euroja, mutta maailmantalous on edelleen epävakaa ja EU:n sekä Yhdysvaltain talouskasvu vaatimatonta.

Ronkainen pitää erittäin todennäköisenä, että vasemmisto palvoo kapitalismia edelleen – finanssikriisin, koronakriisin ja kaiken muunkin jälkeen – vaikka se pakottaa sulkemaan tuotantoa ja unohtamaan duunarit.

Me elvytämme kapitalismia, koska mitään muuta vaihtoehtoa ei ole – ei edes vasemmalla.

Tekijä

MARKO KORVELA kirjoittaja on freelance-toimittaja ja muusikko.

11. kesäkuuta 2020

Karl Marx filosofina uudistettu painos on ilmestynyt

04.06.2020 – 18:45(updated: 08.06.2020 – 15:12)

Marx on ajankohtaisempi kuin koskaan. Tämän modernin ajattelun jättiläisen ajatuksilla on edelleen paljon annettavaa niin taloudelliselle, yhteiskunnalliselle kuin filosofiselle keskustelulle. Karl Marxin filosofiaa pohtivan teoksen uudistettu painos on ilmestynyt vastauksena jatkuvaan kysyntään.

Jukka Heiskasen katsaus Karl Marxin filosofiaan on tarkistettu ja laajennettu versio hänen aiemmin ilmestyneestä kirjastaan. Siinä pyritään huomioimaan Marx-tulkinnoissa viime vuosina tapahtuneet merkittävät muutokset, kuten myös se, ettei kaikki ole muuttunut.
Tarkastelussa ovat Marxin käsitykset muun muassa historian kulusta, nykyään ekologisiksi tai ympäristöfilosofisiksi kutsutuista kysymyksistä, vieraantumisesta, tavarafetisismistä, valtion ja vapauden luonteesta, demokratiasta ja diktatuurista, dialektiikasta ja poliittisen taloustieteen metodista.

Teos on helppotajuinen sukellus Marxin ajatteluun.

Tekniikan filosofiaa


Myös tähän asti varsin niukasti keskusteltu Marxin tekniikan filosofia otetaan laajasti esiin. Heiskanen esittää, että Marxin ideat muun muassa tekniikan tieteellistymisestä ja taiteellistumisesta ja tuotantovälineiden saattamisesta yksilöiden hallintaan ovat antoisia vielä internetin luonteesta käytävän kamppailun aikakaudellakin.


Teos on helppotajuinen sukellus Marxin ajatteluun. Se soveltuu myös oppikirjaksi tai opintoaineistoksi erimuotoiseen opintotoimintaan.

Demokraattinen sivistysliitto (DSL), Karl Marx-seura. 328 s.

Hinta 25 euroa + toimituskulut (5 euroa).

Tilaa Tiedonantajan verkkokaupasta.

Töhritty muistomerkki odotti työväenjärjestöjä Hiekkaharjussa vappuna

3. toukokuuta 2020

by erkki • 2 toukokuun, 2020

Vantaalaisilla työväenjärjestöillä on on tapana käydä yhdessä kunniakäynnillä punaisten muistomerkillä vappuaamuna. Koronavappuna 2020 oli varauduttu poikkeavaan järjestelyyn. Kukin järjestö laski omat kukkansa, pienellä joukolla vuorotellen. Itse muistotilaisuus sujui hyvin ja suunnitellusti.

Hämmästystä ja suuttumusta aiheutti muistomerkin töhriminen vapuksi.

Punaisten muistomerkki vappuaamuna 2020. Muistomerkki oli joutunut ilkivallan kohteeksi. Toivottavasti tekijä selvitetään ja asetetaan vastuuseen hautarauhan rikkomisesta. Onko kyseessä äärioikeistolainen provokaatio?

Kaikki paikkakunnalla toimivat työväenpuolueet, SDP, VAS, KTP ja SKP laskivat omat kukkalaitteensa muistomerkille surumarssin soidessa. Seremoniat olivat korona-tauti tilanteesta johtuen vaatimattomat. Perinteinen luokkasodassa menehtyneiden punaisten muistamisen perinne jatkui.

Poikkeukselliset olivat tilanteet vuonna 1918 luokkasodan aikanakin. Punaisia menehtyi yli 20 000.

SKP:n Vantaan kaupunkijärjestön edustajat Juha Kovanen ja Ossi Kähmi vappuna 2020 Hiekkaharjun punaisten muistomekillä.

Uudenmaan Näköala kevät 2020 ilmestynyt

13. maaliskuuta 2020

SKP:n Uudenmaan Piirijärjestön julkaisu Uudenmaan Näköalan kevään 2020 numero on luettavissa myös netissä.

Lue linkistä

Uudessa numerossa mm. vammaisasiaa, eläkeasiaa, sote uudistus, HOK-Elannon vaalit.

Naisten palkkatasa-arvon puolesta

8. maaliskuuta 2020

Suurlakko toi naisille äänioikeuden. Äänioikeuden lisäksi naisyhdistys oli vuonna 1884 linjannut yhdeksi tavoitteekseen naisten palkka tasa-arvon. Yhteiskunnassa on kuljettu tsaarin ajoista jo hyvän matkaa, mutta silti naisten palkka tasa-arvon vaatimukset odottavat yhä täyttymistään.
Suomi on yksi maailman rikkaimmista maista ja ylpeilee edistyksellisyydellään sekä tasa-arvollaan, muttei silti ole kyennyt toteuttamaan palkkatasa-arvoa. Vuosikymmeniä jatkuneet pelkät puheet ilman niiden toteuttamista ovat kuin isku vasten kasvoja niille naisvaltaisten matalapalkka-alojen naisille ja miehille, jotka tekevät arvokasta työtä pitäen huolta suomalaisen hyvinvointivaltion rakentajasukupolvesta. Myös tulevaisuuden rakentajat ja me kaikki, jotka tänä päivänä pidämme yllä hyökkäyksen kohteena olevan hyvinvointivaltion rippeitä, tarvitsemme heidän työtänsä sekä huolenpitoansa.

Naisen euro on uhä vain 82 senttiä. Puheiden sijasta tarvitaan tekoja.

Palkkatasa-arvon aikaansaaminen kuuluu sekä työmarkkinajärjestöille ja työnantajille, että hallitukselle ja lainsäätäjälle. Asiaa ei saa vain sysäillä ratkaisijalta toiselle. SKP:n Uudenmaan piirijärjestö tukee Tehyn ja Superin ehdotuksia yleisten palkankorotusten lisäksi tulevasta vuotuisesta tasa-arvoerästä, jota toteutettaisiin 10 vuoden ajan.
Tarvitaan kuitenkin vauhtia ja lisää toimia naisten palkkatasa-arvon saavuttamiseksi. Myös valtiovallan on ryhdyttävä vaikuttaviin palkkatasa-arvotoimiin työmarkkinajärjestöjen lisäksi. Lakia naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta on palkkatasa-arvon edistämiseksi parannettava ja monien sen kohtien rikkominen on kriminalisoitava. Rikoslain työsyrjintä- ja kiskonnantapainen työsyrjintä-säännökset on uudistettava paremmin vastaamaan naisten palkkatasa-arvon rikkomisten rangaistavuutta ja viimeksi mainittu rangaistusnormisto on muutettava törkeäksi työsyrjinnäksi, jossa kiinnitettäisiin huomiota rikkomisella tavoiteltuun hyötyyn.
Tarvitaan pakottavia minimipalkkamääräyksiä naisten palkkatasa-arvon edistämiseksi, joilla asetettaisiin alarajoja suhteessa miesten vastaavaan palkkaukseen ja miesten ja naisten ammattien vastaavuuden tai vaativuuden arviointisäännöksiä ja palkka-avoimuuden ja vuotuisten palkka-arviointien toteuttamista sekä työehto- ja virkaehtosopimusmääräysten sukupuolivaikutuksien arviointeja, (suvaus).
Julkisten hankintojen kilpailutuksessa on huomioitava myös, miten hyvin naisten palkkatasa-arvon vaatimuksia on toteutettu.
Työehtosopimusneuvottelujen liittokierroksen avaus ei riitä kompensoimaan kiky-politiikan tappioita työntekijöille eikä palkkaeriarvoisuuden kaventamiseen. Sopimuskierroksen avaus ei voi sitoa vielä neuvottelevien ammattiliittojen käsiä huonoihin ratkaisuihin. Liittojen on toimittava itsenäisesti oman ammattialan työntekijöiden aseman korjaamiseksi. Kaikille aloille yhteisiä tarpeita ovat talkoopäivien poistaminen ja sotu- maksujen kompensaatio.
Erityisen tärkeää on se, että julkisen sektorin naisvaltaisten alojen sopimuksilla voidaan nyt korjata palkkatasa-arvon paha vääristymä. Julkisen sektorin palkkatason korjaaminen sekä tasa-arvon toteuttaminen edellyttää rahoituksen turvaamista ja se on siten myös hallituspoliittinen kysymys. Julkisen talouden kuntoon saattaminen edellyttää pääomaverojen tuntuvaa kiristämistä ja kuntien valtionosuuksien lisäämistä. SKP:n Uudenmaan piirijärjestö tukee naisvaltaisten matalapalkka-alojen neuvottelutavoitteiden toteuttamista. Tuemme myös mahdollisia työtaistelutoimia jollei neuvotteluteitä asiaa saada korjattua. Vaadimme myös muiden alojen solidaarisuutta taistelulle tasa-arvon puolesta. Kyseessä on työläisten yhteinen asia!

SKP:n Uudenmaan piirijärjestön Piirikomitea 8.3.2020